skip to main content

Palautetta sivustosta voi antaa Facebookissa tai Kuso- Kulkee palstalla.

Ja sit hei, sun kandee liittyy jäseneksi. Muistat vaan valita paikallisyhdistykseksi Hölkkäri On Web.

Pitkät jutut

Valta vaihtuu Keski-Afrikassa?

Keski-Afrikan tasavallassa on viimeisten viikkojen aikana tapahtunut paljon. Maan pohjoisosista lähtenyt kapinalliskoalitio Seleka (sango: liittouma) on ottanut haltuunsa kaupungin toisensa jälkeen matkalla etelään kohti pääkaupunki Banguita. Maan presidentti Bozizé on anonut apua niin Ranskalta kuin naapurimaa Tshadilta. Ranskan presidentin mukaan maa suojelee Keski-Afrikan tasavallassa kansalaisiaan ja intressejään, mutta ei nykyistä hallintoa. Ranskan passiivisuus on suuri muutos maan aikaisempaan politiikkaan, jolloin se tuki sekä Tshadin Débyä että Bozizéa aseellisesti – ja oli varmistamassa, että suomalaisetkin pääsivät osallistumaan EUFOR- ja MINURCAT-operaatioihin alueella. Myös Tshad on ollut tavanomaista toimettomampi, mutta silti lähettänyt arviolta 150 sotilasta maahan. Bozizén oma armeija on kroonisen heikko luottamuspulan takia, ja lokakuuhun asti Tshad vastasi myös presidentin omasta turvallisuudesta. Nyt samaa tehtävää hoitaa ranskalainen turvallisuusyritys, jonka joukot tuskin pystyvät pysäyttämään kapinallisia, jotka ovat jo lähellä pääkaupunkia. Vallanvaihto näyttääkin ei vain mahdolliselta, vaan päivä päivältä todennäköisemmältä.

Kapinan syyt ovat monisyiset, mutta kymmenen kohtaa sisältävässä listassaan kapinalliskoalitio mainitsee muun muassa aikaisempien rauhansopimuksien kohtien laiminlyönnin, puutteellisen demokratian, nepotismin ja korruption. Toisaalta kapinallisten motiivit tulevat alueellisesti marginalisoinnista, joka johtuu valtion keskittymisestä pääkaupunkiin. Esimerkiksi terveyspalveluja tarjoavat maassa lähinnä Yhdistyneet kansakunnat sekä kansalaisjärjestöt. Demokratian puute taas vuorostaan pakottaa muutosta (tai valtaa) haluavat tarttumaan aseisiin. Kuten tavallista, on Selekan johtaja entinen diplomaatti – siis systeemin kasvatti. Mielenkiintoinen yksityiskohta onkin, että kapinalliset painottivat kampanjansa alkuvaiheessa, etteivät tahdo vallata Banguita, vaan ainoastaan neuvotella hallituksen kanssa. Alueellinen talousyhteisö on jo saanut kummaltakin osapuolelta suostumuksen aloittaa rauhanneuvottelut Gabonin Librevillessä. On kuitenkin mahdollista, että kapinallisten nälkä on kasvanut syödessä maan armeijan heikkouden paljastuttua: kapinallisten vallattua uusia kaupunkeja ovat rauhanneuvottelut toistaiseksi jäissä ”logististen ongelmien” takia. Konfliktin jatkuessa onkin yhä todennäköisempää, että Bozizé pakenee maasta, ja Bangui saa uudet isännät - eikä ole mitään syytä odottaa, että uudet hallitsijat olisivat parempia kuin vanhat.

Vallanvaihdoksen kuohuissa Bozizén tukijat luultavasti aloittaisivat uuden kapinan, ja sama meno jatkuisi hamaan tulevaisuuteen. Tämä on erityisen ikävää siksi, että humanitääristen mittareiden pohjalla viruvassa maassa on runsaasti luonnonvaroja, jotka voisivat nostaa sitä jaloilleen. Mutta tällaisen kehityksen edellytyksenä on yksi resurssi – rauha. Ja sitä Keski-Afrikan tasavallassa ei ole näkynyt pitkään aikaan.

Kirjoittaja toimii tutkimusassistenttina Pohjoismaisessa Afrikka-instituutissa ja tohtorikoulutettavana Uppsalan yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksella.

Internet, sosiaalinen media ja sodankäynti

Mikäli elokuva Social Network luetaan autenttiseksi lähteeksi aikamme merkittävimmän sosiaalisen median synnystä, voidaan olettaa, ettei Mark Zuckerberg voinut unelmoidakaan luomansa verkoston tulevasta vaikuttavuudesta kaikkeen kokemamme maailman kehitykseen. Voidaan olettaa, ettei opiskelija-asunnossa ideoitu, tai sitten varastettu ajatus Facebookista, koskaan ollut tarkoitettu arabimaailman vallankumousten mobilisoinnin välineeksi tai sodankäynnin välikappaleeksi.

Kukaan ei kuitenkaan voi kieltää sosiaalisen median kehittymistä muotoon, jossa sen käyttötarkoitus tavallisen ihmissuhdeverkoston ylläpitäjästä on löytänyt itselleen kehityshaaran kohti vaikuttavuuden kanavaa niin ideologioiden levittäjänä, kuin propagandistisena työkaluna konfliktien eri osapuolille. Sosiaalinen media on kuitenkin vain osa uutta sodankäynnillistä elementtiä, jota kutsutaan kyberavaruudeksi tai -ulottuvuudeksi.  Pääesikunnan tietoverkkopuolustussektorin johtajan, tohtori Catharina Candolinin mukaan kyberavaruus sinällään voidaan ymmärtää laajana käsitteenä, joka pitää sisällään niin internetin, teollisuusohjausjärjestelmien, kuin erilaisten sensorienkin yhteisrakenteen. Aiheeseen sopien keskitytäänpä pelkästään tuohon internetin ja siihen liittyvien sovellusten käsittelyyn.

Stonesoftin kyberturvallisuusjohtaja Jarno Limnéll on eräs tunnetuimpia asiantuntijoita kansallisessa mittakaavassamme ja hän onkin useassa yhteydessä esittänyt sosiaalisen median tehneen nousun merkitykselliseksi sodankäynnin välineeksi. Onko tilanne todella näin on kysymyksenä akuutti? Viimeisin Israelin ja Hamasin välillä puhjennut, hauraaksi luonnehditun tulitauon katkaisema avoin konflikti on esimerkkinä erinomainen. Vierailu Israelin puolustusvoimien Facebook profiileissa tai tutustumalla palestiinalaisosapuolen edustajien Twiittauksiin vahvistaa oletuksen osaltaan. Internet ja tarkemmin sosiaalinen media on noussut uudeksi vaikuttamisen kanavaksi aseellisten konfliktien keskellä. Aktiivisimmatkaan tilapäivittäjät eivät kuitenkaan voi koskaan korvata perinteistä asevaikutusta kaikesta yritteliäisyydestään huolimatta, mutta mielikuvien luojina konfliktin osapuolten kannoista nämä toimijat tulevat mahdollisesti kaappaamaan myös tulevaisuuden konflikteissa leijonan osan.

Miksi sosiaalinen media on sitten niin merkityksellinen vaikutuskanava? Internet viestinnällisesti on jaettavissa kahteen luokkaansa. Yhtäältä sen arvo on informatiivisuudessa, joka on verrattavissa perinteisiin medioihin. Viestiään voi tuoda julki televisiolähetysten, artikkelien ja kirjallisuuden tapaan passiivisesti. Toisaalta arvokkaaksi osoittautuu myös (inter)aktiivinen puoli, jollaiseksi sosiaalinen mediakin on luettavissa. Viimeksi mainitussa voi jokainen ottaa osaa vaikuttajana omalla panoksellaan ja omien intressiensä kautta. Periaatteessa Israelin asevoimien komentaja voi Twiitata viestinsä maailman tietoisuuteen, mutta julkaisukanavansa avoimen luonteen vuoksi, ei hänelläkään ole mahdollisuutta viimeisen sanan sanomiseen.

Miksi suomalaisen rauhanturvayhteisön sitten tulisi kiinnittää asiaan huomiota? Kuten aikaisemmassa Hölkkäriin kirjoittamassani artikkelissa Rauhanturvaamisen murros ja strateginen korpraali esitin, on Afganistanin kaltaisessa toimintaympäristössä merkityksellistä ymmärtää tekojensa ja sanomisiensa vastuu kokonaistoiminnallisesti. Internetin avoimen tiedon periaatteen ympäristössä tällainen tulkinta asiasta moninkertaistuu. Se mitä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa julkaisee, ei edustakaan välttämättä enää vain omaa mielipidettä, vaan julkisesta tiedosta tulee pian osa kokonaiskuvaa, jota hahmottamaan pyrkivät piirit saattavat ottaa käsittelyynsä mitä pienimpiä yksityiskohtaisia tiedonjyväsiä ja muokata niitä omiin tarkoitusperiinsä sopiviksi johtopäätöksiksi.

Propagandistinen viesti ei olekaan enää joukko virallisten auktoriteettien julkilausumia, vaan yksittäinen valokuvakin todella kertoo enemmän kuin tuhat sanaa vaikuttaen samalla tuhansiin aiheesta kiinnostuneisiin mieliin.

Kirjoittaja on yliluutnantti, jatko-opiskelija SHISTL/MPKK

Hölkkäri-Jugend esitti parhaat puolensa kokousviikonlopussa

Hölkkäri On Web:in ja ry:n viettäessään kahta juhlavuottaan, viimeisenä koitoksena oli SRTL:n syysliittokokouksen järjestäminen Tampereella. Aina niin jähmeän formaatin rikkoi nyt Hölkkäri. Yhdistys oli marssittanut paikalle mixtuuran uutta ja vanhaa kaartia - niin järjestelyihin kuin esiintyjiinkin.

Viikonloppu avattiin sopivalla arvokkuudella kun apulaispormestari Olli-Poika Parviainen toi tilaisuuteen kaupungin tervehdyksen. Liittokokous kokoustettiin, oheisohjelmaa oli saunailun ja Palomuseoon tutustumisen muodossa.

Iltajuhlaa taasen vietettiin kolminkertaisen vaitterin, Risto Hämäläisen toimiessa seremoniamestarina. Juhlassa pääpuhui suprajohdettu kyberturvallisuusjohtaja ja sinibaretti Jarno Limnéll. Viihdettä ja viisauksia -teemalla vietetyn tilaisuuden toinen juhlapuhuja, stand up -vaitteri Petri Korhonen laukoi suustaan niin viihdettä kuin viisauksiakin.

Risto Hämäläisen kitara, posket ja huuliharppu taisivat iskeytyä kuuljoiden korviin ja sydämiin enemmän kuin sata jänistä.

Toimeenpanevana orkesterina Hölkkäri sai isopäisen määrän duunareita tekemään sinänsä näkymätöntä työtä. Näkymätön työ näkyy virheettömänä suoritukseksena jälkeenpäin. Välittömän palautteen tulkinnasta voidaan todeta, että HOWgend oli paikkansa ansainnut ja toimivat hyvin. Jopa niin, että tästä kuviosta voivat muutkin jäsenyhdistykset ottaa opikseen. Kuka enää uskaltaa sanoa, että nuoria ei saataisi mukaan - Hölkkäri saa. Jopa tulevaisuuden tekijöiksi, niin halutessaan. Muutos kohti parempaa tulevaisuutta taisi alkaa.

Pää täyteen rauhanturvadataa

Kuuluisassa Niinisalon rauahnturvaseminaarissa vedettiin päät täyteen rauhanturvatietoa. Paikalle oli saapunut viisikymmenpäinen, asiallinen ja asiantunteva joukko kertomaan, kuuntelemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Hannele Toivosen ja Kankaanpään Seudun rauhanturvaajien järjestämä, jo kahdestoista, seminaari onnistui taas ylittämään jälleen valmiiksi korkeat ennakko-odotukset.

Kestokasvo Pekka Visuri käsitteli ajankohtaisesti laajaa Lähi-itää ja mitä tämän päivän konfliktit pitävät sisällään. Kriisinhallindataa kuultiin Georgian siviilimissiosta ja EU:n johtamasta EUTM-missiosta kokeneiden rauhanturvaajien suista. Eversti Jussi Saressalo ja tosifaitteri Sanna Haapala valoittivat kokemuksiaan kentältä.

Kenraali Pertti Salminen taasen valoitti suomalaissotilasedustusta EU:ssa ja Natossa Brysselin silmin. Todella avartavaa tietoa hän sylkikin.

Kovaa faktaa esittivät myös evl Timo Vehviläinen kriisinhallinnasta MAAVE:n silmin ja evl Petteri Iitti FINMCC:sta kansainvälisiin kuljetusoperaatioihin liittyen.

Saatua hurjaa tietomäärää puretaan tarkemmin seuraavassa Rauhanturvaaja-lehdessä.

Seminaariin osallistuneet

Seminaariin osallistuneet ryhmäkuvassa. Etsi kuvasta Hölkkäri-asu. 

Kuva: Martti Tikka

Hölkkäri kokousti ja kellui

Suomen toiseksi suurin krihayhdistys, Hölkkäri On Web ry, järjestäytyi sääntömääräiseen syyskokoukseen lauantaina 22.9. keskelle Helsinkiä. Paikaksi oli valittu ravintola Zetor, joka haluaa profiloitua rauhanturvaajien pesäksi. Hitaan palvelun ystäville paikka on mitä mainioin. Kokouspaikkanakaan sitä ei voi suositella.

Syyskokous saatiin paikasta huolimatta vietyä kutakuinkin säällisesti läpi Jari Halosen jakaessa puheenvuoroja. Hölkkäri tarjosi jäsenilleen virvoketta ja päätökset saatiin nuijittua ja ylös kirjattua.

SataeduYhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Tshadin ja Afganistanin veteraani Yrjö Ristkari Kotkasta. Uusina hallitukseen valittiin Petri Paganus ja Juha Pienimäki. Uudestaan tuli valituksi yhdistyksen jäsenasiain neuvotteleva virkamies Matti Lonnakko. Syyskokous päätti myös ensi vuoden jäsenmaksut, budjetin ja toimintasuunnitelman. Hölkkärin jäsenmaksun arvo laskee edelleen, sillä jäsenmaksut päätettiin pitää nykyisellään, vaikkakin toiveita esitettiin jäsenmaksun runsaankin korotuksen puolesta.

 

Kokouksen jälkeen väki siirtyi Hölkkärin ja Sataedun pistouvaman bussin uumenissa kohti Länsisatamaa ja perinteistä risteilyä. Kuva: Sami Seppänen

In the service of peace