MTV3:n perinteisessä SuomiAreenassa keskusteltiin myös Suomen turvallisuuspolitiikasta, uhkakuvistamme ja Nato-jäsenyydestä.

Asiantuntijoina lauteilla olivat kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg, Ulkopoliittisen instituutin USA-tuntija Mika Aaltola, dosentti Pekka Visuri ja tutkija Katri Pynnöniemi UPI:sta. Puheita johti instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

Lämmittelypuheenvuoroissa lähdettiin liikkeelle Suomen uhkakuvista. Niitähän pitää olla.

- Uhkakuvamme eivät ole ajantasalla. On kiva nojata perinteisiin ja turvallisiin uhkakuviin, kun ei olla huomattu, että muu maailma on mennyt eteenpäin, Mika Aaltola täräytti.

- Meillä on kovin naivistinen näkemys itsestämme ja muusta maailmasta. Kiperin uhka tulee kyberturvallisuudesta ja siinä USA on ylivertainen, sillä heillä on kaikki teknologia osaamisineen ja hallinnoimisineen hanskassa. He pyörittävät kybermaailmaa. Microsoft, Google, Amazon ja Apple kaikki ovat Yhdysvaltain maaperällä. Kaikki bitit menevät USA:an. Typerää kuvitella, että Suomi olisi turvassa - semminkin kun meidänkin dataliikenne menee suoraa kaapelia pitkin Ruotsiin, jonka lainsäädäntö sallii urkinnat, Aaltola taustoitti.

Uskottavaa kotimaan puolustusta

Mantraa uskottavasta puolustuksesta on hoettu viimeiset kymmenvuotta. Suomi itsekö sen uskottavuuden määrittelee ja toreilla huutaa? Ei, vaan muut uskottavuuden määrittelee.

- Jos kuvitellaan, että Suomi joutuisi talvisodan kaltaiseen tilanteeseen nyt suurvalta-Venäjää vastaan niin huonostihan siinä kävisi. Tärkeintä on hoitaa leiviskämme niin, ettei sellaiseen tilanteeseen enää jouduttaisi, Pekka Visuri asiantuntijoi.

- Sen sijaan meidän pitää osoittaa, ettei mikään (alueellinen) kriisi houkuttelisi käyttämään Suomea väliasemanaan ja tällä hetkellä sitä skenariota silmällä pitäen puolustuskykymme on uskottava, dosentti jatkoi.

Puolustusliitto Naton vai Pohjoismaiden kanssa

Ajatusmaailma Pohjoismaiden sotilaallisesta yhteistyöstä pulpahtelee pintaan aina aika ajoin. Viimeksi ihan kuukausi sitten saimme asiasta lukea tiedosvälineiden sivuilta. Raati näki tässä asiassa monta puolta. Jokaisella Pohjolan maalla on omat intressinsä: Tanskalla ja Norjalla on ihan erilainen geopoliittinen asema kuin Suomella. Ruotsilla taasen täysin oma naapurimaista poikkeava asema.

- Suomalaiset vastustavat Nato-jäsenyyttä ja suhtautuvat myönteisesti Pohjoismaiseen sotilaalliseen yhteistyöhön tietämättä edes mitä kannattavat tai vastustavat, Aaltola piirsi.

- Materiaalihankinnoissa yhteistyötä kyllä voitaisiin tehdä, mutta siihen se taitaakin jäädä. Nato-jäsenyydestämme ei suurta haittaa olisi, hän jatkoi.

Venäjä-asiantuntija Katri Pynnöniemi toi keskusteluun mukaan itäisen näkemyksen ja mielipiteen. 

- Venäjän pelko on turhaa, sillä Venäjä ei koe Natoa nykyisellään millään muotoa uhkana. Toki Venäjän ääni kuuluu poliittisessa retoriikassa asiasta puhuttaessa, mutta Venäjän sotilaallispoliittiset uhat ovat etelässä ja Kiinassa. Venäjä puhuu kahdella tasolla ja kaksikielisesti, UPI-Katri kertoi.

- Suomalaisten Nato-pelkäämisessä ei ole kyse Venäjästä vaan Yhdysvalloista. Pelkäämme, että joutuisimme vasten tahtoamme osallistumaan sellaisiin operaatiohin joihin emme tahdo käsiämme tuhria, Aaltola jatkoi.

- Suomen Natomieli muuttuu Tukholman kautta. Katsomme mitä Ruotsi tekee ja ehkä taas seuraamme ketterästi mukana, professori Forsberg muistutti.

Nykyisessä verkottuneessa maailmassa Nato olisi kyllä ratkaisu. Esimerkiksi Itämeren turvallisuutta ja omaa huoltovarmuuttamme ajatellen.

- Suomi voisi olla aloitteellisempi Itämeren turvallisuusasioissa. Siinä tekemistä kyllä riittäisi, Pekka Visuri sanoi.

SuomiAreenan keskustelussa käsiteltiin myös suomalaista asevelvollisuutta ja EU:n asemaa sotilaallisena tekijänä.