skip to main content

Palautetta sivustosta voi antaa Facebookissa tai Kuso- Kulkee palstalla.

Ja sit hei, sun kandee liittyy jäseneksi. Muistat vaan valita paikallisyhdistykseksi Hölkkäri On Web.

Reservin vääpelistä Vuoden rauhanturvaaja

 

Suomen Rauhanturvaajaliiton hallitus on valinnut vuoden 2020 rauhanturvaajaksi 34-vuotiaan kriisinhallintaveteraani Henri Tienvieren

Vuoden rauhanturvaaja julkistetaan perinteisesti YK:n kansainvälisenä rauhanturvaajien päivänä, jota vietetään vuosittain 29. toukokuuta.

 

Vääpeli Henri Tienvieri on 34-vuotias kokenut reserviläinen ja kriisinhallintatehtävien moniosaaja. Hän on esimerkillinen suomalainen reservin sotilas, joka on osoittanut kykenevänsä toimimaan erityisen paineen alla haastavissa olosuhteissa, josta on saanut kiitosta niin esimiehiltään kuin vertaisiltaankin.

 

Useissa operaatioissa, muun muassa Lähi-idässä, Balkanilla, Afganistanissa sekä kotimaassa EU:n taisteluosastossa palvellut Tienvieri on  onnistuneesti siirtänyt käytäntöön saamansa koulutuksen sekä henkilökohtaiset ominaisuutensa. Kriisinhallintatehtävien lisäksi Tienvieri on toiminut määräaikaisena tilannepäivystäjänä operaatioiden johtoesikunnassa kotimaassa.

 

Vääpeli Tienvieri on sekä asenteeltaan että kokemukseltaan suomalaisen rauhanturvaajan esikuva. Tienvieressä yhdistyvät aito halu ja into ratkaista ilmi tulevat uudet haasteet, palvelustovereiden pyyteetön auttaminen sekä rautainen, suomalaisen asepalveluksen ja kriisinhallintakoulutuksen kautta saatu ammattitaito. Tienvieri on myös osoittanut olevansa erinomainen sotilastaitojen kouluttaja. 

 

Tienvieri on ymmärtänyt fyysisen kunnon ylläpidon ja kehittämisen merkityksen osana henkistä jaksamista. Tämä erittäin myönteinen asenne liikuntaa kohtaan kumpuaa Tienvierin nuoruuden jääkiekkoharrastuksesta. Tätä positiivista ja kannustavaa viestiä liikunnan merkityksestä hän on jakanut myös palvelustovereilleen.

 

Hölkkäri On Web ry onnittelee Henri Tienviertä nimityksestä Vuoden rauhanturvaajaksi.

Palvelusvapaarajoitteita ryhdytään purkamaan asteittain

Maavoimien kriisinhallintaoperaatioiden henkilöstön palvelusvapaat keskeytettiin 16. maaliskuuta. Työmatkaliikenne Schengen-alueen sisällä on sallittu hallituksen päätöksen perusteella 14. toukokuuta alkaen. Tämän vuoksi myös kriisinhallintahenkilöstölle mahdollistetaan palvelusvapaita asteittain ja tietyillä rajoituksilla.

Palvelusvapailla edesautetaan kriisinhallintahenkilöstön jaksamista. Vapaiden myöntämistä harkitaan tapauskohtaisesti. Suunnittelussa huomioidaan operaatioalueen rajoitukset ja määräykset, sillä tilanteet voivat muuttua nopeasti. 

Vapaata voidaan aluksi myöntää henkilöille, jotka ovat olleet operaatioalueella pitkään tai joilla on painavia tai pakottavia henkilökohtaisia syitä kotimaassa käynnille. Palvelusvapaat voivat alkaa 1. kesäkuuta jälkeen. Vapaata pyritään antamaan kaksi viikkoa. Palvelusvapaan ajan henkilö on kotona karanteenin kaltaisissa oloissa kuten muutkin ulkomailta Suomeen saapuvat. 

– Tavoitteenamme on turvata suomalaisten sotilaiden terveys ja palvelusturvallisuus operaatioalueella ja estää COVID-19-koronaviruksen leviäminen maasta toiseen kriisinhallintahenkilöstön vaihdon ja palvelusvapaiden aikana, toteaa Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Rami Saari.

Palvelusvapaarajoitteiden purkamisesta tai päättymisestä päätetään myöhemmin.

Lue palvelusvapaiden keskeyttämiseen liittyvä uutinen.

Suomalaiset rauhanturvaajat välikohtauksessa Libanonissa - ei henkilövahinkoja

UNIFIL-operaatioon osallistuvat suomalaiset rauhanturvaajat olivat maanantaina 25. toukokuuta suorittamassa partiointitehtävää toimialueellaan Etelä-Libanonissa, kun paikallinen väkijoukko pysäytti partion etenemisen noin kello 18.30.

Partion liike estettiin sulkemalla tie ajoneuvoilla. Paikallinen väkijoukko käyttäytyi partiota kohtaan uhkaavasti heittäen kiviä ajoneuvoja kohti ja rikkoen ajoneuvojen sivupeilejä. Havaintojen perusteella väkijoukossa ammuttiin myös muutamia laukauksia käsiaseella. Laukauksista yksi osui suomalaisen partion ajoneuvoon. 

Suomalaiset pääsivät irtaantumaan tilanteesta työntämällä panssaroiduilla partioajoneuvoilla tien sulkeneet autot pois ajoväylältä. Tilanteessa rauhanturvaajat eivät poistuneet ajoneuvoista, eivätkä he käyttäneet aseellista voimaa paikallista väkijoukkoa kohtaan.

Partio siirtyi tilanteesta irtaantumisen jälkeen läheiselle UNIFIL:n tarkkailupisteelle. Myös tarkkailupisteen ulkopuolelle kerääntyi uhkaavasti käyttäytyvää väkijoukkoa. Tilanne rauhoittui ja paikallinen väkijoukko hajaantui Libanonin armeijan joukon (Lebanese Armed Forces, LAF) saavuttua paikalle. Suomalainen partio palasi kotitukikohtaansa LAF:n saattamana maanantai-iltana noin kello 22.00.

Kahdentoista henkilön vahvuinen suomalaispartio oli liikkeellä kolmella panssaroidulla ajoneuvolla. Partiointitehtävään ei osallistunut muiden kansallisuuksien rauhanturvaajia. Tilanteesta ei aiheutunut henkilövahinkoja suomalaiselle partiolle eikä liikkeen estäneelle joukolle, mutta kummankin osapuolen ajoneuvot kärsivät lieviä vahinkoja. Syytä välikohtaukselle ei tiedetä.

Suomi osallistuu YK:n monikansalliseen UNIFIL-operaatioon (United Nations Interim Force In Lebanon, UNIFIL) osana ranskalaista komentajan reservipataljoonaa (Force Commander Reserve, FCR).

UNIFIL-operaatio on perustettu 1978. Suomi on osallistunut operaatioon neljällä vuosikymmenellä; 1982–2001, 2006–2007 ja vuodesta 2012 lähtien. Tällä hetkellä operaatiossa palvelee noin 200 suomalaista.

Irakissa uudelleenorganisointi - noin 30 suomalaista ei enää palaa operaatioalueelle

Operation Inherent Resolve -operaatio (OIR) on kevään aikana organisoinut toimintaansa uudelleen. Operaation komentajan ohjauksen perusteella joukkoja on vähennetty ja niiden tehtäviä on sopeutettu operaatioalueella, koska koulutustoiminnan jatkaminen ei toistaiseksi ole ollut mahdollista alueen turvallisuustilanteesta ja COVID-19-pandemiasta johtuen. Toiminnan uudelleenkäynnistymisen arvioidaan tapahtuvan aikaisintaan loppukesästä.

Samaan ajankohtaan ajoittuu myös operaation siirtyminen uudelleenorganisoinnin seurauksena uuteen kokoonpanoon. Operaation tekemistä päätöksistä johtuen myös Suomalaisen kriisinhallintajoukon kokoonpanoon tulee muutoksia kesällä. Osa nykyisistä suomalaisten tehtävistä Irakissa lakkaa, ja joitakin uusia tehtäviä perustetaan. Uuden kokoonpanon mukainen joukko aloittaa toimialueella tehtävänsä elokuussa.

Edellä mainittujen syiden johdosta Maavoimat joutuu sopeuttamaan suomalaisen henkilöstön määrää tulevassa organisaatiossa. Tämä tarkoittaa sitä, että noin 30 henkilön osalta kriisinhallintapalvelus tullaan päättämään etupainoisesti Pääesikunnan tekemän päätöksen perusteella 22.5.2020. Päätös koskee osaa operaation henkilöstöstä, joka on ollut kotiutettuna kotimaassa tilapäisesti 1.4.2020 alkaen COVID19 -pandemiasta johtuen. Palvelussuhteensa päättävä henkilöstö ei enää palaa operaatioalueelle.

Palvelussuhteen päättäminen perustuu lakiin sotilaallisesta kriisinhallinnasta osallistumisen supistamisen johdosta sekä COVID-19-pandemian aiheuttamista toimenpiteistä operaatiossa.

Lue myös:

Pääosa Irakissa palvelevista suomalaisista kotiutetaan operaatiosta tilapäisesti

Koronasta huolimatta Suomi aikoo pitää joukkonsa EU:n kriisinhallintaoperaatioissa

Koronapandemia on laittanut kaiken muun asian lisäksi myös kriisinhallintaoperaatioiden tulevaisuuden ja keston uuteen mietintään. Asia oli esillä EU-maiden puolustusministerien epävirallisessa kokouksessa 6. huhtikuuta.

-Kokouksen keskeinen viesti oli, että poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta jäsenmaiden toivottiin pysyvän sitoutuneina EU:n sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin, eikä joukkoja tulisi vetää pois operaatioista. Näin taataan se, etteivät operaatiot tai henkilöstön turvallisuus vaarannu, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoi Lännen Medialle.

Kaikkosen mukaan Suomi ei aio tämän hetkisten tietojen mukaan vetää joukkojaan pois operaatioista.

-EU:n sotilasoperaatiot jatkuvat edelleen tietyn rajoittein. Muun muassa koulutusoperaatioiden kaikki kouluttaminen on keskeytetty ja neuvonanto supistettu minimiin.

Kaikkonen pitää tärkeänä, että heti kun kriisi hellittää, niin operaatiot voivat jälleen toimia täysissä voimissa.

Tällä hetkellä EU:lla on käynnissä viisi sotilaallista operaatiota. Niistä osa on koulutusoperaatioita.

EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioita on menossa 11 kappaletta

Asiasta uutisoivat Lännen Median lehdet, muun muassa Turun Sanomat ja Satakunnan Kansa verkkosivuillaan.