skip to main content

Palautetta sivustosta voi antaa Facebookissa tai Kuso- Kulkee palstalla.

Ja sit hei, sun kandee liittyy jäseneksi. Muistat vaan valita paikallisyhdistykseksi Hölkkäri On Web.

Tervetuloa saunottelemaan vertaistuen merkeissä

Korona-aikaa on lusittu reilu vuosi, nyt jatketaan taas toivossa, että saadaan jotain aikaiseksi.


Lylyn savusauna on varattu rauhanturvaajaveteraaneille 27. elokuuta noin kello 17 alkaen. Ohjelma rakentuu vielä, mutta tarkoitus on käydä Lylyn viestimuseossa kello 15 alkaen.
Saunalle siirrymme noin kello 17 jossa tarjolla nokipannukahvittelu ja pientä purkavaa, myös suolaista.


Alustavasti voit ilmoittautua allekirjoittaneelle, mielellään sähköpostiin, mukaan mahtuu noin 25 henkilöä. Varaudu käyttämään maskia, jos tilanne vaatii.
Opasteet saunalle laitetaan 27.8.2021 kello 15.00.


Kyselyt: 050 575 2133.
Ilmoittautumiset: matahe(a)luukku.com


Osallistuminen ei edellytä minkään yhdistyksen jäsenyyttä.

Matti Helimäki
Vertaistukivastaava HOW.ry
Aluevastaava PIRMRT

Koronan vuoksi operaatioalueelta evakuoidut suomalaiset rauhanturvaajat ovat palanneet Libanoniin

23 suomalaista rauhanturvaajaa evakuoitiin Libanonista Suomeen koronatartuntojen ja altistumisten takia huhtikuun puolivälissä. Evakuoitu joukko on yhdeksää henkilöä lukuunottamatta palannut takaisin operaatioalueelle normaalisti reittilennolla 29. huhtikuuta.

Evakuoidut rauhanturvaajat olivat karanteenissa sekä tarkkailussa puolustusvoimien tiloissa ja sairastuneiden vointi säilyi karanteenin aikana hyvänä. Evakuoiduista 23:sta rauhanturvaajasta positiivinen COVID-19 testitulos todettiin kaikkiaan 14 henkilöllä. Tervehtymisen jälkeen ennen paluuta operaatioalueelle rauhanturvaajille tehtiin lääkärintarkastus ja heidän terveydentilansa todsettiin sopivaksi operaation jatkamiseksi.

UNIFIL-operaation koronanvastaisten käytänteiden mukaisesti Libanoniin palaavat rauhanturvaajat asetetaan operaatioalueelle saapuessaan 14 vuorokauden karanteeniin, jonka jälkeen he palaavat normaalisti operatiivisiin tehtäviin.

Asiasta uutisoi puolustusvoimat verkkosivuillaan.

 

Pasin rauhanturvaajahistoria komeaksi kirjaksi

Missä on suomalaisia rauhanturvaajia, siellä on usein myös käytössä panssaroitu miehistönkuljetusvaunu Pasi. Pasin historia ulottuu 1980-luvun alkuun, jolloin Suomessa ryhdyttiin suunnittelemaan omaa vaunua. Ensimmäinen panssari Sisu, tuttavallisemmin Pasi näki päivänvalon pari vuotta myöhemmin. Tulikasteensa kansainvälisissä tehtävissä Pasi sai syksyllä 1984, jolloin ensimmäiset vaunut lähetettiin suomalaisten rauhanturvaajien tueksi ja turvaksi Libanoniin.

Vuosien saatossa Pasista on tehty useista päivitettyjä malleja. Ensimmäiset kaksi versiota, eli XA-180 ja XA-185 tehtiin Sisun nimissä, mutta myöhemmistä malleista on vastannut Patria.

Pasi on reilun kolmen vuosikymmenen aikana ollut muidenkin kuin suomalaisten käytössä maailman kriisipesäkkeissä. Vaunua ovat käyttäneet ainakin ruotsalaiset, norjalaiset, irlantilaiset, tanskalaiset ja alankomaalaiset rauhanturvaajat. Pasi on palvellut 13:ssa operaatiossa.

Monelle rauhanturvaajalle hyvinkin tuttu Martti Tikka teki Pasin kansainvälisestä palveluksesta 173-sivuisen kuvakirjan, missä kerrotaan paitsi Pasin palvelushistoriasta, myös tiivistetysti suomalaisesta rauhanturvaamisesta viimeisten vuosikymmenien aikana. Kirjassa on 350 valokuvaa ja tekstit on käännetty myös englannin kielelle.

Kapteeni evp. Martti Tikka työskenteli 17 vuotta YK-Koulutuskeskuksen viestiupseerina, joten kansainvälinen ympäristö oli miehelle tuttu jo entuudestaan. Mies on itse palvellut Kyproksella, Suezilla ja Libanonissa.

Ajatus Pasista kertovan kuvakirjan tekemisestä muhi miehen mielessä pitkään.

- Päätin kuitenkin tehdä Libanoniin sijoittuvan kuvakirjan ensin, toteaa Tikka.

FINBATT-UNIFIL 1982-2001 Asemat ja tarkastuspaikat -kirja julkaistiin viime kesänä. Lähes saman tien Tikka ryhtyi työstämään Pasista kertovaa kirjaa.

- Kaiken kaikkiaan tähän meni aikaa puoli vuotta. Työurani aikana kiersin paljon operaatioalueilla, joten minulla oli paljon kuvia jo valmiiksi eri operaatioista. Noin 40 prosenttia kirjan kuvista on minun ottamiani. Loput ovat YK-Koulutuskeskuksen arkistosta ja yksityisiltä henkilöiltä.

Kuvien etsiminen sujui suhteellisen helposti Afrikan Minurcat-operaatiota lukuunottamatta. Siitä ei juurikaan löytynyt kuvia.

- Onneksi muutamat operaatiossa palvelleet suomalaiset lähtivät apuun ja heiltä sain hienoja, ennen julkaisemattomia kuvia, kiittelee Tikka.

Läpileikkaus Pasin rauhanturvaamishistoriaan on jo itsessään mielenkiintoinen. Herkkupaloina kirjasta löytyy myös kuvia Pasin kehitys- ja testausvaiheesta, rotaatiokoulutuksien ajokoulutuksista sekä harvemmin julkisuudessa nähtyjä satama- ja laivakuvia.

Kirja on suunnattu ennen kaikkea rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissa palvelleille ja palveleville, mutta myös sotilasajoneuvoista kiinnostuneille henkilöille.

- Minulle soitti jo pari kuukautta sitten henkilö, joka tiedusteli koska kirja julkaistaan. Hän ei ollut palvellut rauhanturvaajana, eikä käynyt armeijaa, mutta oli silti todella kiinnostunut Pasin historiasta.

Pasin kansainvälisestä käytöstä johtuen kirja on kiinnostanut myös Suomen rajojen ulkopuolella.

- Olen jo ehtinyt postittamaan kirjoja muun muassa Pohjoismaihin. Koska suomen kielen lisäksi tekstit ovat myös englanniksi, kirja soveltuu hyvin myös kansainvälisille lukijoille.

Koska kyseessä on omakustanne ja painosmäärä rajallinen, kirjaa kannattaa kysyä Martti Tikalta itseltään.

 

 

 

Puolustusministeri Ylelle: Suomi poistuu Afganistanista tämän vuoden aikana

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoo Yleisradion haastattelussa, että Suomi tulee poistumaan Afganistanista vielä tämän vuoden puolella, todennäköisesti ennen syksyä. Kaikkonen on aiemmin ilmoittanut Suomen vetäytyvän Afganistanin operaatiosta muiden kansainvälisten joukkojen mukana. Ylen saamien tietojen mukaan Yhdysvallat aikoo vetää joukkonsa pois syyskuun 11. päivään mennessä. 11. syyskuuta tulee kuluneeksi tasan 20 vuotta WTC-iskuista.

Ääriliike Taleban ilmoitti, että se ei aio palata Afganistanin tulevaisuutta koskeviin neuvotteluihin, ennen kuin kansainväliset joukot ovat poistuneet maasta.

Suomella oli aiemmin Afganistanissa noin 200 sotilaan joukko, mutta nykyään siellä palvelee vain noin 20 suomalaista sotilasta. Suomi aloitti Afganistanissa toimimisen vuonna 2002. Lähes kahdessa vuosikymmenessä maassa on palvellut noin 2500 suomalaista rauhanturvaajaa.

Asiasta uutsioivat muun muassa Yle ja Iltalehti.

Koronavirus jyllää suomalaisten rauhanturvaajien keskuudessa Libanonissa - osa rauhanturvaajista evakuoitiin kotimaahan

23 suomalaista rauhanturvaajaa evakuoitiin Libanonista kotimaahan 12. huhtikuuta suomalaisessa kriisinhallintajoukossa ilmenneiden koronatartuntojen vuoksi.

Evakuointilento saapui kotimaahan myöhään maanantai-iltana 12. huhtikuuta. Lääkintäevakuointilento toteutettiin Ilmavoimien Casa-kuljetuskoneella. Evakuoidut rauhanturvaajat asetettiin hoitoon ja karanteeniin Puolustusvoimien tiloihin.

Kaikkiaan 9 henkilöä kotimaahan tuoduista on toistaiseksi antanut positiivisen koronatestinäytteen ja heidän terveydentilansa on tällä hetkellä hyvä. Altistuneet, mutta toistaiseksi oireettomat rauhanturvaajat ovat karanteenissa vähintään 14 vuorokautta. Kotimaahan saapuneiden läheiset ovat tietoisia tilanteesta.

Tartunnat ilmenivät suomalaisessa kriisinhallintajoukossa 25. maaliskuuta palvelusvapaalta kotimaasta palanneiden joukossa. UNIFIL- operaation käytänteiden mukaan lomalta palaava joukko asetetaan operaatioalueelle tullessaan 14 vuorokauden mittaiseen karanteeniin ennen operatiivisiin tehtäviin palaamista. Tartunnat koskevat karanteenissa olleita, eivätkä he ole altistaneet operaatioalueella muita rauhanturvaajia.

Rauhanturvaajien evakuointiin kotimaahan hoidon ajaksi päädyttiin sen vuoksi, että UNIFIL -operaation ja suomalaisen kriisinhallintajoukon oma erikoissairaanhoidon kapasiteetti on hyvin pieni. Vaativaa ja äkillistä erikoissairaanhoitoa vaativissa tapauksissa operaatiossa tukeudutaan pääsääntöisesti paikallisiin keskussairaalatasoisiin yksiköihin Beirutissa. Libanonin oma terveydenhuoltojärjestelmä on ollut jo pitkään ylikuormittunut maan oman koronatilanteen ja muiden tekijöiden vuoksi. Vallitsevassa paikallisessa tilanteessa ei olisi voitu taata sitä, että mahdollisesti vakavan tautimuodon saanut suomalainen rauhanturvaaja olisi päässyt operaatioalueella tarvitsemaansa hoitoon. Koko altistusketjun evakuoinnilla pyritään ehkäisemään jatkotartunnat operaatioalueella.

Nyt kotimaahan evakuoidut altistuneet rauhanturvaajat palaavat operaatioalueelle vähintään 14 vuorokauden karanteenin ja negatiivisen koronatestituloksen jälkeen. Sairastuneet palaavat operaatioalueelle negatiivisen testituloksen ja terveydentilan arvioinnin jälkeen.

Suomalainen kriisinhallintajoukko Libanonissa jatkaa operatiivista toimintaansa normaalisti koronarajoitukset huomioon ottaen, eikä tilapäisellä henkilöstövajauksella ole merkittävää vaikutusta joukon valmiuteen tai suorituskykyyn. Suomi osallistuu operaatioon osana ranskalaista pataljoonaa.

Asiasta uutisoi Puolustusvoimat verkkosivuillaan.