skip to main content

Palautetta sivustosta voi antaa Facebookissa tai Kuso- Kulkee palstalla.

Ja sit hei, sun kandee liittyy jäseneksi. Muistat vaan valita paikallisyhdistykseksi Hölkkäri On Web.

Yle: Yhdysvallat vähentää joukkojaan Afrikassa

Yhdysvallat vähentää joukkojaan Afrikassa sadoilla sotilailla seuraavan kolmen vuoden aikana, uutisoi Yle verkkosivuillaan.

Yhdysvalloilla on tällä hetkellä rauhanturvaamis- koulutus- ja terrorisminvastaisia operaatioita noin 20 Afrikan maassa, ja viimeisen kymmenen vuoden aikana Yhdysvallat on lisännyt vahvasti läsnäoloaan.

Yhdysvaltojen omien sanojen mukaan syynä vetäytymiseen ovat Kiinan ja Venäjän aiheuttamat uhat maailmanjärjestykselle. Se haluaa keskittyä torjumaan niitä muualla kuin Afrikassa.

Suurin osa Yhdysvaltojen operaatioista on terrorisminvastaista työtä. Vaikka Yhdysvalloilla on sotilaita useissa Afrikan maissa, sillä on vain yksi pysyvä sotilastukikohta, joka sijaitsee Djiboutissa.

Terrorisminvastaiset operaatiot ovat tähänkin asti olleet Yhdysvaltojen pääpainopiste Afrikassa, mutta Boltonin mukaan Trumpin uusi strategia Afrikassa on terrorismin vastustaminen ja kaupankäynnin lisääminen. Tätä tehdään kuitenkin pienemmällä sotilasmäärällä.

-Amerikkalaiset eivät enää tue tuloksettomia rauhanturvaoperaatioita, Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton sanoi.

Trumpin hallitus on aiemmin myös vähentänyt huomattavasti kehitysapua Afrikassa.

Lue koko uutinen Ylen verkkosivuilta.

Puolustusvoimain komentajan joulutervehdys rauhanturvaajille

Suomalaiset rauhanturvaajat

Puolustusvoimat on juhlinut tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Osallistuminen rauhanturvaamiseen ja sotilaallisen kriisinhallintaan on kuulunut Puolustusvoimien toimiin jo vuodesta 1956, jolloin Suomi lähetti ensimmäiset rauhanturvaajansa Suezille. Aikojen saatossa lähes 50 000 suomalaista on palvellut yhteensä noin viidessäkymmenessä rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatiossa ympäri maailmaa. Lukujen valossa on helppo ymmärtää Suomen maine kriisinhallinnan suurmaana ja maamme vahva panos kansainvälisten ongelmien ratkaisemisessa.

Kriisinhallinnan tarve ei ole kuitenkaan maailmalla laantunut. Teidän noin neljänsadan suomalaisen rauhanturvaajan osallistuminen tälläkin hetkellä yhteensä yhdeksään joukko-, neuvonanto- ja tarkkailijaoperaatioon ympäri maailmaa kertoo kouriintuntuvasti rauhan turvaamisen ja rakentamisen tarpeesta myös tänään.

Vaatimukset rauhanturvaajia kohtaan kasvavat jatkuvasti maailman kriisipesäkkeissä. Konfliktit muuttuvat yhä monisyisemmiksi. Niihin saattaa kietoutua samanaikaisesti valtiollisia ristiriitoja ja rikollisuutta sekä taloudellisia ja poliittisia jännitteitä. Myös alueen toimijoiden määrä lisääntyy ja asema muuttuu epämääräisemmäksi. On esimerkkiksi vaikea erottaa sitä, mitä kukin osapuoli edustaa tai kenen puolella on. Kansainvälisen yhteisön edustajat joutuvat enenevässä määrin huolehtimaan omasta turvallisuudestaan, ja he saattavat myös tulla tahtomattaan vedetyiksi kiistan osapuoliksi.

Kehitys on johtanut siihen, että kansainväliset järjestöt ja valtiot pyrkivät muuttamaan kriisinhallintaa entistä kokonaisvaltaisemmaksi eli kytkemään sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan ja muut tukitoimet toisiinsa mahdollisimman lujasti. Tarvitaan niin ikään teknisempää sotilasvoimaa ja samalla kalliimpia kykyjä sekä rauhanturvaajien turvallisuuden varmistamiseksi että kohdealueeseen ja sen väestöön kohdistuvan tehtävän toteuttamiseksi. Kaiken toiminnan takana on aina ihmiset. Myös rauhanturvaajien osaamiseen, niin sotilaalliseen kuin kulttuuriseenkin, kohdistuu lisääntyviä vaatimuksia.

On oikeutettua todeta, että pääosa mainituista haasteista on kyetty ottamaan Suomen kriisinhallintajoukoissa huomioon ennakoidusti. Operaatioihin on kyetty lähettämäään osaavia ja motivoituneita sekä riittävällä henkilökohtaisella ja joukkokohtaisella materiaalilla varustettuja joukkoja. Ne ovat pystyneet vastaamaan sekä oman arviomme että saadun ulkopuolisen palautteen perusteella hyvin toiminta-alueen vaatimuksiin. On kuitenkin selvää, että meidän tulee olla koko ajan valppaina muutoksille, kohdistuvatpa ne materiaaliin, toimintatapoihin tai osaamiseen.

Suomalaisten työtä rauhan turvaamiseksi ja rakentamiseksi tarvitaan tulevaisuudessakin. Te rauhanturvaajat jatkatte ensi vuonna Suomen edustajina yhteensä kymmenessä kriisinhallintaoperaatiossa Afganistanissa, Israelissa, Irakissa, Kosovossa, Kuwaitissa, Libanonissa, Malissa, Somaliassa, Syyriassa ja Välimerellä. Kiitän teitä merkityksellisestä työstänne maailman kriisialueilla ja antamastanne panoksesta rauhan eteen.

Toivotan teille rauhallista joulun aikaa ja menestystä vuodelle 2019.

 

Puolustusvoimain komentaja

Kenraali Jarmo Lindberg

YLE: Kosovon vapautusarmeijan johtajia kutsuttu sotarikostuomioistuimeen Haagiin

Haagissa vuonna 2015 perustettu Kosovon sodan sotarikoksia tutkiva tuomioistuin on aloittelemassa toimintaansa, uutisoi YLE verkkosivuillaan.

Tuomioistuin on kutsunut kuultavaksi kosovolaisia kapinallisjohtajia. Tuomioistuin ei itse tiedota kutsuistaan, mutta ainakin neljä kosovolaista entistä sotilasjohtajaa on kertonut julkisuuteen saaneensa kutsun.

Ainakaan tässä vaiheessa kyse ei ole syytteistä, vaan kuulemisista.

Kosovon sota vuosina 1996–1999 oli osa Jugoslavian hajoamista. Sodassa kosovolaisjoukot taistelivat miehittäjinä pidettyä Serbiaa vastaan. Sodassa kuoli tai katosi 13 000 ihmistä, joista enemmistö kosovonalbaaneja, mutta myös serbejä ja muita kansallisuuksia.

Molempien osapuolten edustajia on syytetty sotarikoksista. Osa kutsutuista on jo saanut tuomion Kosovossa.

Tuomioistuimen toiminta herättää Kosovossa vastustusta jo lähtökohtaisesti, sillä itsenäistymissodan johtajia pidetään kansallissankareina.

Monen kosovolaisen mielestä tuomioistuimella ei ole laillista perustaa. Vastustusta nostattaa myös se, että kutsuja ovat tässä vaiheessa saaneet vain kosovolaiset, eivät serbiosapuolen edustajat.

Kosovon tapahtumien todistaminen on osoittautunut vaikeaksi. Todistajia ei ole tahtonut löytyä ja todistajat ovat usein muuttaneet lausuntoaan jouduttuaan mahdollisesti painostuksen kohteeksi.

Lue koko uutinen YLEn verkkosivuilta.

Onko ruutitynnyri syttymässä? - Kosovo perustaa oman armeijan

Kosovon parlamentti on Pristinassa hyväksynyt oman armeijan perustamisen Kosovolle. Käytännössä päätös tarkoittaa nykyisten turvallisuusjoukkojen määrän ja valtuuksien lisäämistä.

120-paik­kai­nen par­la­ment­ti hy­väk­syi lain ar­mei­jas­ta yk­si­mie­li­ses­ti per­jan­tai­na. Par­la­men­tin ser­bi­kan­sa­ne­dus­ta­jat boi­ko­toi­vat ää­nes­tys­tä.

Ko­so­von al­baa­nien pa­ris­sa oman ar­mei­jan pe­rus­ta­mi­nen näh­dään olen­nai­se­na osa­na it­se­näi­sen maan elä­mää.

Tähän asti Ko­so­vo on luot­ta­nut Nato-joh­tois­ten Kfor-jouk­ko­jen vas­taa­van sen tur­val­li­suu­des­ta. Nyt suun­ni­tel­mis­sa on laa­jen­taa maan hä­tä­ti­la­jou­kot (KSF) omak­si vi­ral­li­sek­si ar­mei­jak­si. Uu­den ar­mei­jan vuo­si­bud­jet­ti oli­si 98 mil­joo­naa eu­roa, ja se koos­tui­si 5 000:sta ke­vy­es­ti aseis­te­tus­ta mie­hes­tä ja 3 000:n vah­vui­ses­ta re­ser­vis­tä.

Armeijasta on tarkoitus tulla kevyesti varustettu, esimerkiksi panssarivaunut puuttuvat kokonaan.

Serbia ei tunnusta Kosovoa valtioksi ja luonnollisesti vastustaa sen armeijaa. Serbian ulkoministeri Ivica Dačić sanoi kosovolaisten armeijaa uhkaksi rauhalle ja serbien turvallisuudelle.

Serbia tuskin kuitenkaan lähtee sotaan asian vuoksi, joten sen on tyytyminen vastalauseisiin. Joka tapauksessa Serbia haluaa viedä asian YK:n turvallisuusneuvoston käsittelyyn.

Nato ei ole ollut hyvillään Kosovon armeijasta. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi, että päätös on huonosti ajoitettu. Stoltenberg myös totesi, että Naton täytyy nyt miettiä roolinsa ja vahvuutensa Kosovossa uudelleen.

Kosovon ulkoisen turvallisuuden turvaamiseen KFOR-joukkoja ei ole tarvittu kuin muutamana sodanjälkeisenä kuukautena. Sen jälkeen ne ovat olleet puskurina Kosovon albaanien ja serbien välisissä jännitteissä.

Asiasta uutisoivat Suomessa muun muassa Yle ja Suomenmaa.

Suomalaisten vahvuus Pohjois-Afganistanissa kasvaa

Tasavallan presidentin ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan päätöksellä 27.6.2018 Suomen vahvuutta Resolute Support -operaatiossa Afganistanissa kasvatetaan noin 60 sotilaaseen ja toiminnan painopiste siirretään Pohjois-Afganistaniin, Mazar-e-Sharifiin Saksan johtamalle komentoalueelle 1.1.2019 alkaen.

Suomi on osallistunut RS -operaation vuodesta 2015 alkaen noin 40 sotilaalla. Toiminnan painopiste on ollut Kabulissa, jossa operaation esikunnassa on palvellut neuvonantajia sekä suojausosasto yhteisvahvuuden ollessa noin 20 henkilöä. Kabulissa toimineen suojausosaston tehtävät päätetään vuoden 2018 loppuun mennessä ja Pohjois-Afganistaniin keskitetään noin 30 hengen vahvuinen suojausjoukkue helmikuussa 2019. Joukko aloittaa operatiivisen toiminnan maaliskuun alusta alkaen. Suojausjoukkueen tehtävänä on neuvonantotoiminnan ja omien joukkojen suojaaminen.

Mazar-e-Sharifissa on ollut noin 10 henkilön vahvuinen Suomen kansallinen tukielementti sekä muutamia neuvonantotehtäviä vuodesta 2015. Alueella on kansallisen huollon vaatimat tukeutumisjärjestelmät, sopimukset ja osa tukikohtarakenteista valmiina.

Muutoksen jälkeen Kabulin jää noin viiden henkilön vahvuinen osasto. Mazar-e-Sharifissa palvelee jatkossa noin 55 sotilasta. Suomalaisia työskentelee kansallisessa tukielementissä, neuvonantotehtävissä sekä alueelle keskitettävässä suojausjoukkueessa. Suojausjoukkueen omasuojan ja liikkuvuuden materiaali keskitetään alueelle helmikuun loppuun mennessä. Ajoneuvokalustona joukko käyttää panssaroituja partioajoneuvoja (RG32M) sekä panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja (XA-203).

Nato-johtoinen Resolute Support (RS) -operaatio aloitti toimintansa vuonna 2015. Operaation tehtävänä on tukea Afganistanin hallitusta saavuttamaan ja ylläpitämään turvallinen toimintaympäristö maan jälleenrakentamiseksi ja demokraattisten rakenteiden vahvistamiseksi. Sotilaallisella neuvonannolla tuetaan Afganistanin turvallisuusviranomaisten hallinnon prosesseja esimerkiksi joukkojen muodostamisessa, henkilöstöhallinnossa ja henkilöstön kehittämisessä. Operaation tehtäviin ei kuulu taistelutoimintaan osallistuminen.

Suomi on osallistunut Afganistanin vakauttamiseen ja jälleenrakentamiseen vuodesta 2002 lähtien sotilaallisen kriisinhallinnan, siviilikriisinhallinnan ja kehitysyhteistyön keinoin. Pohjois-Afganistan on suomalisille tuttu toimintaympäristö. Suomalaisia palveli Mazar-e-Sharifissa vuosina 2006–2014 osana TST (Transition Support Team) Mazar-e-Sharifia yhdessä ruotsalaisten kanssa.

Kuso Kulkee

In the service of peace