skip to main content

Palautetta sivustosta voi antaa Facebookissa tai Kuso- Kulkee palstalla.

Ja sit hei, sun kandee liittyy jäseneksi. Muistat vaan valita paikallisyhdistykseksi Hölkkäri On Web.

KFOR on Naton pitkäaikaisin rauhanturvaoperaatio - suomalaiset edelleen mukana

Operaatio on YK:n valtuuttama monikansallinen sotilaallinen kriisinhallintaoperaatio, joka on aloitettu vuonna 1999. Tuolloin KFOR:n kokonaisvahvuus oli noin 55 000 rauhanturvaajaa. Nykyään joukkojen vahvuus on pudonnut noin 4 000 rauhanturvaajaan. Operaation tehtävänä on sotilaallisella läsnäolollaan estää vihamielisyydet ja taata rauha monietnisessä Kosovossa. Lisäksi tilanteen vakauttaminen, toiminta turvallisen ympäristön luomiseksi ja pakolaisten paluumuuton helpottaminen ovat operaation tehtäviä. Operaatio tukee myös YK:n johtamaa ja koordinoimaa Kosovon väliaikaista siviilihallintoa, EULEX-siviilikriisinhallintaoperaatiota ja muita kansainvälisiä järjestöjä.

Turvallisuustilanne Kosovossa on vakaa, mutta jännittynyt. Merkittävimmät riskit koko Kosovon alueella liittyvät poliittiseen epävakauteen, etnisiin provokaatioihin, järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja yksittäisiin ekstremisteihin.

Monietnisyyden edistäminen on yksi tärkeimmistä kansainvälisen yhteisön tavoitteista Kosovossa. Tavoite ei ole vielä toteutunut suunnitellussa mittakaavassa, sillä alueelta sodan aikana pois siirtyneen väestön paluulle ei ole onnistuttu luomaan tarvittavia sosioekonomisia edellytyksiä.

Sisäpoliittiset erimielisyydet hidastavat Kosovossa maan kehittymistä ja lähentymistä Euroopan unioniin. Keskeisimpänä asiana on ollut jo aikaisempina vuosina alkanut Kosovon kansalaisten yleinen tyytymättömyys Kosovon hallintoa kohtaan, mikä johti ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin 11.6.2017. Retoriikka, kuten Balkkanilla yleensä, on kärjekästä.

Positiivista kehitystä on kuitenkin viime vuosien aikana tapahtunut. KFOR on läsnäolollaan onnistunut lieventämään etnisten ryhmien välisiä jännitteitä ja maan yleinen turvallisuustaso on stabiloitunut ja kansalaisten luottamus virkavaltaa kohtaan on parantunut. Kosovossa on väkilukuun suhteutettuna Euroopan suurin nuorisoväestö. Nuoret ovat avainasemassa Kosovon tulevaisuuden rakentamisessa. Heillä on halua ja mahdollisuus viedä Kosovoa eteenpäin kohti parempaa tulevaisuutta.

Puolustusvoimien verkkosivujen mukaan suomalaisten kokonaisvahvuus Kosovossa on tällä hetkellä 20. Vahvuutta laskettiin edellisen kerran vuoden 2010 lopussa, kun Suomalainen kriisinhallintajoukko Kosovossa lakkautettiin. Tätä edelsi vahvuuden laskeminen noin 400 hengestä 250:een vuoden 2009 syksyllä.

Kosovon operaatiolla on vahva suomalaishistoria. 2000-luvun alussa operaatiossa palveli parhaimmillaan yli 1000 suomalaisen rauhanturvaajan joukko.

Asiasta uutisoi Puolustusvoimat verkkosivuillaan.

 

Irakin turvallisuustilannetta seurataan tarkasti - tilanteen kiristymiseen varauduttu

Suomalaisten tilanne Irakissa on viime päivien ajan ollut erityisen tarkastelun alaisena. Syynä on Pohjois-Irakin Kurdistanin itsenäisyysäänestyksen tulos. Suomalaiset ovat kouluttamassa kurdien peshmerga-joukkoja Pohjois-Irakissa taisteluun Isisiä vastaan osana kansainvälistä OIR-operaatiota.

Itsenäistymisen puolesta järjestetyssä neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä yli 90 prosenttia kurdeista kannatti itsenäisen valtion perustamista.

Irak, Turkki ja Iran ovat tuominneet äänestyksen. Kovasanaisena tunnettu Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan otti erityisen kovasanaisesti kantaa äänestyksen tulokseen ja uhkasi kurdeja ”etnisellä sodalla”.

Irakissa kurdijoukkoja kouluttavilla suomalaissotilailla on varautumissuunnitelmia sen varalta, jos Pohjois-Irakin Kurdistanissa tilanne kiristyy itsenäistymisäänestyksen jälkeen. Suomalaiset toimivat Kurdistanin pääkaupungin Erbilin läheisyydessä.

 –Luonnollisesti olemme seuranneet tilanteen kiristymistä erittäin tarkasti, että jos se sitten alkaa mennä oikein hankalaksi, niin osaamme turvata omien sotilaidemme turvallisuuden, sanoo Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatinkenraali Jari Kallio Uusi Suomi -lehden verkkosivuilla.

–Enemmän tämä on ollut sanasotaa ja meidän kaikkien toive on, että se sille tasolle jäisi ja että tilanteessa päästään eteenpäin ilman, että se eskaloituu ongelmiksi, jatkaa Kallio.

Kallion mukaan turvallisuustilannetta seurataan tarkkaan koko ajan.

–Jos riski on liian suuri, niin ilman muuta mietitään, voidaanko siellä jatkaa. Ja jos se ei ole mahdollista, joudumme tulemaan sieltä pois. Ne päätökset tehdään ylemmällä poliittisella tasolla, mutta meillä on valmius evakuoida, jos tarvitsee, Kallio sanoo.

Kallio korostaa, että Erbilissä paikallisen kurdiväestön kanssa suomalaisilla sotilailla on erittäin hyvät välit.

Asiasta uutisoi Uusi Suomi verkkosivuillaan.

Kauko Aaltomaa EU:n siviilikriisinhallintaoperaation päälliköksi Palestiinalaisalueelle

Euroopan unioni on 28. syyskuuta nimittänyt sisäministeriön poliisiosaston ylijohtaja Kauko Aaltomaan EU:n EUPOL COPPS -siviilikriisinhallintaoperaation päälliköksi.

Vuonna 2006 käynnistetty EUPOL COPPS -operaatio (EU Police Mission for the Palestinian Territories) toimii Palestiinalaisalueella päämajanaan Ramallah. Operaation tehtävänä on kehittää palestiinalaishallinnon siviilisektorin turvallisuus- ja oikeusviranomaisia koulutuksen ja neuvonannon keinoin. Operaatio on keskittynyt erityisesti palestiinalaispoliisin kouluttamiseen, rikosoikeudellisen järjestelmän kehittämiseen sekä poliisin ja syyttäjän väliseen -yhteistyöhön. Tavoitteena on tukea palestiinalaishallintoa tehokkaan ja kansainvälisten standardien mukaisesti toimivan viranomaisjärjestelmän luomisessa.

Operaatiossa työskentelee 70 kansainvälistä asiantuntijaa paristakymmenestä eri maasta. Asiantuntijoista kahdeksan on eri hallinnonaloja edustavia suomalaisia.

Ylijohtaja Kauko Aaltomaa on tehnyt 37-vuotisen uran Suomen poliisissa ja sisäministeriössä. Hän toimii tällä hetkellä sisäministeriön poliisiosaston osastopäällikkönä. Nykyisessä tehtävässään hän on vastuussa Suomen poliisin sekä suojelupoliisin strategisesta tulosohjauksesta.

Aaltomaa on toiminut urallansa aikana muun muassa Etelä-Suomen läänin lääninpoliisijohtajana ja keskusrikospoliisin apulaispäällikkönä. Lisäksi hän on työskennellyt myös aiemmin Lähi-idässä YK-tehtävissä.

Asiasta tiedotti Sisäministeriö verkkosivuillaan.

Suomi haluaa jatkaa Libanonissa vuoden 2018 jälkeenkin

Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta käsittelivät maanantaina 25. syyskuuta kansainvälistä kriisinhallintaa koskevia kysymyksiä.

Suomi jatkaa aktiivista osallistumistaan kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon painopisteiden mukaisesti. Suomi osallistuu tällä hetkellä 11 sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon yhteensä noin 500 sotilaalla ja 20 siviilikriisinhallintaoperaatioon noin 130 asiantuntijalla. Eniten suomalaisia sotilaita on YK:n UNIFIL-operaatiossa Libanonissa sekä koulutusoperaatiossa Irakissa.

Kokouksessa linjattiin, että Suomi valmistautuu jatkamaan osallistumista Libanonin UNIFIL-operaatiossa vuoden 2018 jälkeen ja että Suomi lopettaa osallistumisensa Bosnia-Hertsegovinan EUFOR Althea -operaatiossa 31.3.2018.

Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta saivat lisäksi tilannekatsauksen EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan sekä puolustusyhteistyön kehittämisestä.

Asiasta tiedotti Valtioneuvosto verkkosivuillaan.

UM: Afganistanissa siepattuna ollut suomalaisnainen pääsi vapauteen

Asiasta kertoi ulkoministeriö. Hän on turvassa, kertoo ulkoministeriö Twitterissä.

Avustustyöntekijänä toiminut nainen siepattiin 20. toukokuuta Kabulissa sijaitsevan kansalaisjärjestön tiloista. Sieppauksen yhteydessä sieppaajat surmasivat kaksi muuta ihmistä. Surmatut olivat saksalaisnainen ja naisten afganistanilainen vartija.

Nainen ehti työskennellä ruotsalaisessa kristillisessä Operation Mercy -hyväntekeväisyysjärjestössä Afganistanissa noin kolme kuukautta ennen sieppaustaan.

Naisesta julkaistiin vankeusaikana kaksi videota, joissa hän pyysi apua päästäkseen vapaaksi. Siepattu nainen myös sanoi, että jos hänen sieppaajansa eivät saa haluamaansa rahasummaa, ”jotain hyvin pahaa tapahtuu”.

Lähde: STT. Asiasta uutisoi muun muassa Iltalehti ja Iltasanomat verkkosivuillaan.

 

B&B Camp Wolf, Cyprus

Kuso Kulkee

In the service of peace