skip to main content

Palautetta sivustosta voi antaa Facebookissa tai Kuso- Kulkee palstalla.

Ja sit hei, sun kandee liittyy jäseneksi. Muistat vaan valita paikallisyhdistykseksi Hölkkäri On Web.

Puolustusministeri Ylelle: Suomi poistuu Afganistanista muiden joukkojen mukana

Afganistanissa toimivien Nato-joukkojen oli määrä poistua maasta toukokuun alkuun mennessä. Viimeisten kuukausien aikana on kuitenkin käynyt ilmi, että liittouma ei olisikaan poistumassa maasta sovitun aikataulun mukaisesti.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan kansainvälisessä yhteisössä joudutaankin pohtimaan, onko Afganistan siinä kunnossa, että sieltä voi hyvällä omallatunnolla lähteä.

-Jos lähdetään liian aikaisin, on riski, että maa ajautuu jälleen kaaokseen, eikä se olisi Euroopankaan edun mukaista, kertoo Kaikkonen Ylen haastattelussa.

Kaikkonen osallistuu Nato-maiden puolustusministereiden kaksipäiväiseen kokoukseen. Suomi pääsee Naton kumppanimaana osallistumaan kokoukseen.

Suomi ei ole asettanut päivämäärää, jolloin suomalaiset rauhanturvaajat vetäytyisivät lopullisesti Afganistanista.

-Suomi on valmistautunut erilaisiin vaihtoehtoihin. Olemme osa kansainvälistä yhteisöä, ja on viisasta käyttää periaatetta yhdessä sisään ja yhdessä ulos, toteaa Kaikkonen.

Lue koko uutinen Ylen verkosivuilta.

Malissa jälleen isku YK:ta vastaan - 20 rauhanturvaajaa loukkaantui

Väkivaltaisuudet jatkuivat keskiviikkona 10. helmikuuta Malissa, kun rauhanturvaajien kimppuun hyökättiin lähellä Douentzan kaupunkia. Hyökkäyksessä loukkaantui 20 rauhanturvaajaa, joista osa vakavasti.

Toistaiseksi ei ole tietoa, mikä taho hyökkäsi rauhanturvaajia vastaan. Al-Qaidaan ja islamistisiin valtioihin liittyvät militanttiryhmät ovat tähän asti hyökänneet säännöllisesti YK:n rauhanturvaajia ja malilaisia sotilaita vastaan.

Malissa toimiva Minusma-operaatio on ollut toiminnassa vuodesta 2013 lähtien. YK:lla on Malissa yli 14000 rauhanturvaajaa.

Asiasta uutisoi Reuters verkkosivuillaan.

Ruotsalaiset liittyivät osaksi ranskalaisten johtamaa ryhmää Malissa

Ruotsalaiset sotilaat osallistuvat Eurooppalaisten erikoisjoukkojen ryhmään, mikä taistelee jihadisteja vastaan Malissa. Takuba task force-nimeä kantava ryhmä on ranskalaisten johtama, uutisoi France24.

Ruotsin parlamentti myönsi viime kesänä luvan 150 sotilaan lähettämisestä Maliin Takuba task forceen, minne joukko on nyt saapunut. Mediatiedon mukaan ensimmäinen operaatio olisi jo suoritettu. Operaation mandaatti päättyy 31. joulukuuta 2021.

Ruotsalaiset joukot sijoittuvat Liptakon epävakaalle alueellelähelle Malin, Nigerin ja Burkina Fason rajaa. Ruotsalaisten tarkkaa lukumäärää ei ole paljastettu, mutta Ruotsin armeija on vahvistanut uutistoimisto AFP:lle, etetä sillä on joukkoja alueella. Ruotsalaisjoukot tukevat jo valmiiksi alueella toimivaa Ranskaa, jolla on operaatioalueella jo 5100 sotilasta.

Ranskalaisten ja ruotsalaisten lisäksi Takuma task forsessa toimivat myös ainakin Viron ja Tsekin lähettämät eliittisotilaat, jotka toimivat operaation etujoukkoja kouluttaen samalla paikallisia joukkoja. 

Lue koko juttu France24:n verkkosivuilta.

 Juttua korjattu 11.2.2021 kello 15.55, korjattu Takuba task forcen kirjoitusasu.

Nato-joukot eivät vetäydykään loppukeväästä Afganistanista

Kansainväliset joukot pysyvät Afganistanissa sovitun määräajan jälkeenkin, uutisoi Reuters. Uutistoimiston saamien nimettömien lähteiden mukaan Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin viime vuonna Talebanin kanssa solmimasta sopimuksesta huolimatta liittouman joukot eivät tule kokonaan vetäytymään maasta ennen toukokuuta.

Taustalla on muun muassa se, että tilanne Afganistanissa ei ole rauhoittunut, vaan väkivaltaisuudet ovat jatkuneet Afganistanin hallituksen ja Talebanin rauhanneuvotteluista huolimatta. Lisäksi Yhdysvaltojen nykyhallinto ei halua vetäytyä maasta hätäisesti, vaan huomattavasti laskemoivammin. Nato luo alueella turvallisuutta, joten täydellinen vetäytyminen ei tule kyseeseen, vaikka Yhdysvaltain ja Talebanin solmiman sopimuksen määräaika lähenee.

Lue koko juttu Reutersin verkkosivuilta.

 

Rauhanturvaajaliitto osti asunnon Pasilasta - jäsenistö ymmällään ja syyttää johtoa salailusta

Sosiaalisessa mediassa on tammikuun lopulla kuohunut oikein urakalla, kun Suomen Rauhanturvaajaliiton tekemä asuntokauppa nousi liiton jäsenyhdistysten jäsenten tietoon. Pelkästään Rauhanturvaajaliiton Facebook-profiilissa asia on kerännyt parin päivän aikana 150 kommenttia.

Kommenteissa kummastellaan ennen kaikkea sitä, miten liitto on tehnyt ison investoinnin salaa jäseniltään.

Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Mauri Koskela kiistää, että asiaa olisi mitenkään salailtu.

- Rauhanturvaajaliitto osti kaksion Pasilasta viime kesänä. Asiaa ei ole mitenkään salailtu. Liiton hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt ovat olleet tietoisia asiasta, kertoo Koskela.

Kaupan taustalla on Koskelan mukaan se, että hankinnan kautta liiton varoja sijoitettiin järkevästi. Nyt varat ovat kasvamassa korkoa.

- Asunnolla on kolme käyttötarkoitusta, joista yksi on majoitus. Liiton asioiden hoitaminen vie paljon aikaa nimenomaan pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2019 pääkaupunkiseudulla toimiminen vaati 150-200 hotelliyöpymistä, joista oma osuuteni oli 80 yötä. Tällä tavoin säästämme majoituskustannuksissa, koska nyt ei tarvitse majoittua hotellissa. Toinen käyttötarkoitus on se, että nyt meillä on tila missä voimme pitää esimerkiksi hallituksen kokouksia. Siitäkin kertyy säästöä, kun kokouksia varten ei tarvitse vuokrata erillistä kokoustilaa.

Kolmas käyttötarkoitus on Koskelan mukaan vielä valmistelussa, mutta puheenjohtaja raottaa asiaa sen verran että henkilöjäsenille asunto voisi olla yksi kriisinhallintakortin mukainen etu, jota voisi käyttää esimerkiksi vertaistukeen.

- Asiasta tiedotetaan lisää sitten kun olemme saaneet sen valmisteltua.

Koskela kiistää jyrkästi, että asunnon ostoa olisi mitenkään salailtu keneltäkään.

- Ei tätä ole salassa pidetty. Hallitus ja toimihenkilöt ovat tienneet tästä. Jälkikäteen on tietenkin hyvä miettiä, miten tästä olisi voitu viestiä eteenpäin. Usein vaiheessa olevien asioiden julkistaminen aiheuttaa väärinkäsityksiä.

Asuntoa ei hankittu lainarahalla.

- Lainaa ei otettu lainkaan. Toki asunto-osakeyhtiöllä itsellään on lainaa. Varsinaisia lainanhoitokuluja ei siis tule, mutta toki yhtiövastikkeesta ja rahoitusvastikkeesta aiheutuu kuluja, kertoo Koskela.

Sosiaalisessa mediassa on tämän asian myötä noussut jälleen esiin Rauhanturvaajaliiton jakautuminen kahteen leiriin.

- En tiedä miten vahvasti tämä asia edustaa mahdollista kahtiajakautumista. Itselleni on tullut runsaasti myös positiivista palautetta. Kun viimeksi kokoonnuimme Raumalla, minulle jäi sellainen kuva, että meillä liitossa vallitsee hyvä ja yhtenäinen henki. Minun käsitykseni mukaan tämä vyöry on nyt lähtenyt liikkeelle väärinkäsityksistä.

Koskela on harmissaan siitä, miten jäsenistö kokee esimerkiksi hallitusten jäsenten olevan vääränlaisia henkilöitä.

- Joka vuosi puolet liiton hallituksesta vaihtuu. Voiko olla niin, että epäonnistumme henkilövalinnoissamme joka vuosi, kun aina tuntuu siltä "siellä on väärät henkilöt"? Toivotan kaikki tervetulleeksi ehdolle hallitukseen, ei tämä ole mitään salaseurahommaa.

Koskela muistuttaa, että liitossa ei tehdä itselle töitä vaan nimenomaan liiton jäsenten hyväksi.

- Aina ei nähdä ollenkaan mitä liitto tekee jäsenistön hyväksi lähtien aina vertaistuesta.

Puheenjohtaja toivoisi, että epäselviä asioita kysyttäisiin ensin esimerkiksi oman yhdistyksen johdolta tai liiton toimihenkilöiltä tai hallituksen jäseniltä kuin lähdettäisiin ensimmäisenä purkamaan asioita sosiaalisessa mediassa.

- Tuollainen toiminta vain repii liittoa rikki sisältäpäin, toteaa Koskela.