Vuodesta 1978 lähtien toiminnassa ollut YK:n Unifil-operaatio sai vuoden jatkoajan. Mandaatti oli katkolla 31. elokuuta, mutta turvallisuusneuvosto päätti jatkaa mandaattia vielä elokuuhun 2017. Perinteikäs operaatio saa siis jatkoa turvallisuusneuvoston hyväksyttyä päätöslauselman 2305.

Unifilin tarpeellisuus nousi esiin kymmenen vuotta sitten, jolloin Israel ja Hizbollah ottivat jälleen kerran verisesti yhteen. Päätöslauselmassa 1701 vuonna 2006 operaatiota vahvistettiinkin merkittävästi. Unifilin tehtävä on valvoa niin sanottua "Blue line" -rajavyöhykettä, mikä erottaa Israelin ja Libanonin.

Päätöksessään turvallisuusneuvosto kehotti osapuolia tekemään töitä pysyvän rauhan saavuttamiseksi. Samalla neuvosto kehotti Israelia nopeuttamaan vetäytymistään Ghajarin pohjoisosista. Turvallisuusneuvosto kehotti myös kaikkia osapuolia kunnioittamaan Unifil-operaatiota ja sen henkilökuntaa.

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon on tyytyväinen päätöslauselman 1701 tähän astiseen tulokseen. Operaation laajentaminen vuonna 2006 on kantanut hedelmää. Pääsihteerin mukaan "Blue line" on mahdollistanut pisimmän rauhallisen jakson alueella vuosikymmeniin.

-Alueen rauhallisuutta ei pidä kuitenkaan sekoittaa päätöslauselman 1701 tavoitteisiin. Olemme edistyneet väkivaltaisen ja epävakaan alueen vakauttamisessa. Päätöslauselmassa tavoitteena on pysyvä tulitauko, kertoo Ban Ki-moon.

Pääsihteeri kiitti operaatioon osallistuvia maita ja korosti osapuolten roolia matkalla kohti pysyvää tulitaukoa. Ja rauhaa.

Suomi on osallistunut Unifil-operaatioon kolmeen otteeseen vuosina 1982-2001, 2006-2007 ja vuodesta 2012 lähtien. Vuosina 1982-2001 suomalaisia oli alueella enimmillään yhden pataljoona verran. 2006-2007 suomalaiset lähettivät operaatioon rakentajakomppanian. Se osallistui operaatioon yhteistyössä irlantilaisten rauhanturvaajien kanssa. Nykään operaatioon osallistuu yli 300 suomalaista rauhanturvaajaa.

Lue lisää Suomen osallistumisesta Puolustusvoimien sivuilta.

Lue Iltasanomien artikkeli Suomen osallistumisesta vuodelta 2012.

Katso YK:n viralliset Unifil-operaation nettisivut.

28. elokuuta järjestetyssä vastuunvaihtoparaatissa Suomen osaston Irakissa (SOI) kansallinen vanhin luovutti vetovastuun Suomalaisen kriisinhallintajoukon Irakissa (SKJI) komentajalle.

Kasvaminen osastosta joukkokokoonpanoon liittyy Suomen osallistumisen laajentumiseen aikaisemmasta noin 50 sotilaasta noin 100 sotilaaseen. Alueelle saapunut vaihtohenkilöstö jatkaa perehdytyksen saattelemana koulutustehtävää Irakin turvallisuusviranomaisille.

Vaihtoparaatia vietettiin Erbilin tukikohdan 45 lämpöasteen hikoiluttavissa olosuhteissa. Alueella jo 8 kuukautta palvellut kansallinen vanhin luovutti tehtävät SKJI:n komentajalle luottavaisin saatesanoin ja toivotti seuraajalleen onnea uusiin tehtäviin ammattitaitoisen joukon komentajana.

Suomalaisten työ Irakin Kurdistanissa on niittänyt positiivista mainetta niin monikansallisessa koalitiossa kuin paikallisten keskuudessa. Uusi komentaja lupasi jatkaa samalla tiellä ja kiitti väistyvää kansallista vanhinta erinomaisesta pohjatyöstä. Suomalaisten tehtävä Irakin turvallisuusviranomaisten kouluttajina ja neuvonantajina jatkuu organisaatiomuutoksen myötä tulevaisuudessa entistä syvemmin. Komentaja ilmaisi luottamuksensa SKJI:n motivoituneeseen henkilöstöön, joka tulee selviämään tehtävästä kunnialla.

Asiasta uutsoi Puolustusvoimat verkkosivuillaan.

Suomalaissotilaat alkavat neuvoa Irakissa taistelevia kurdijoukkoja äärijärjestö Isisin vastaisella rintamalla. Tehtävä alkaa torstaina ja kestää ainakin vuoden.Neuvonantajiksi lähtee 50 pääosin puolustusvoimien palkattuun henkilökuntaan kuuluvaa sotilasta. Joukossa on myös muutamia reserviläisiä, kertoo Maavoimien operaatiopäällikkö Petri Hulkko.

Suomalaiset ovat jo vuoden ajan kouluttaneet kurditaistelijoita tukikohdissa, jotka sijaitsevat rintamalinjan takana. Uusi tehtävä on vaarallisempi.

– On päivänselvää, ja mediastakin voidaan lukea, että Mosulin valtauksen aloittaminen on lähiaikojen kysymys, prikaatikenraali Hulkko sanoo.

– Tietämättä yhtään, mitkä ovat irakilaisten ja liittouman suunnitelmat, on ihan selvää, että jollakin tavoin valtauksen aloittaminen vaikuttaa turvallisuustilanteeseen.

Isis valtasi Irakin toiseksi suurimman kaupungin Mosulin nopeassa hyökkäyksessä kesällä 2014.

Nyt Mosul on yksi viimeisistä Isisin hallussa olevista merkittävistä kaupungeista.

Hulkon mukaan neuvonantotoiminta tarkoittaa sitä, että suomalaiset antavat kurditaistelijoille lisäkoulutusta ja koulutusleireille palautetta siitä, miten koulutusta pitäisi kehittää.

– Leireillä kurditaistelijat käyvät muutaman viikon koulutusjakson ja palaavat sen jälkeen rintamalle. Nyt neuvonantajat menevät sinne rintamalle joukon mukaan ja täydentävät leireillä saatua koulutusta havaintojen mukaan. Eli he näkevät omin silmin, missä tarvitaan lisäkoulutusta.

Suomalaisten toiminta koulutusleireillä jatkuu kuten tähänkin asti, joten uusi tehtävä kasvattaa Irakissa olevien suomalaisjoukkojen vahvuuden noin sataan henkilöön.

Hulkko arvioi, että tällä hetkellä neuvonantotoiminta ei merkittävästi lisää suomalaisiin kohdistuvia riskejä. Rintamalinja on pysynyt paikallaan ja turvallisuustilanne on suurin piirtein sama kuin vuosi sitten koulutustehtävän alkaessa.

– Toki suomalaiset ovat rintamalinjan läheisyydessä, jossa tapahtuu hajanaista laukaustenvaihtoa. Ainahan on mahdollisuus, teoreettinen ja käytännön mahdollisuus, että jokin luoti tai muu harhautuu.

Muita uhkia ovat mahdolliset tienvarsipommit, itsemurhaiskut ja autopommit, Hulkko luettelee.

– Mutta jos ja kun Mosulin valtaus alkaa, turvallisuustilanne voi muuttua hetkessä. Sitä toki seurataan ja siihen varaudutaan. Mahdollisen hyökkäyksen aikana suomalaisten rooli pysyy samana, Hulkko sanoo.

Suomalaiset pysyttelevät taustalla eivätkä osallistu sotatoimiin.

Puolustusvoimat ei kerro Irakiin lähtevien henkilöllisyyksiä sotilaiden ja heidän läheistensä suojelemiseksi. 

Suomi toimii Irakissa osana Yhdysvaltain johtamaa kansainvälistä koalitiota, johon osallistuu yli 60 maata, mukaan lukien kaikki EU-maat ja Pohjoismaat.

Päätös Irakissa olevan suomalaisjoukon kasvattamisesta ja tehtävän laajentamisesta tehtiin keväällä.

Asiasta uutisoi YLE verkkosivuillaan.

Balkanin 1990-luvulla käytyjen sotien jäljiltä on yhä kateissa lähes 11 000 ihmistä, kertoo Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC). Se ilmaisi tiistaina huolensa hitaudesta, jolla kadonneiden kohtalot selviävät.  

Entisen Jugoslavian hajoamista seuranneissa konflikteissa katosi lähes 35 000 ihmistä, joista pelkästään Bosniassa 22 000. Kaikista kadonneista 70 prosentin kohtalo on selvillä.  

– Silti yli 20 vuotta sotien jälkeen noin 10 700:n yhä kateissa olevan ihmisen perheissä ollaan epätietoisia, mitä heidän läheisilleen tapahtui, ICRC sanoi lausunnossaan.  

Balkanin sodissa kuoli arviolta 130 000 ihmistä, joista noin 100 000 Bosnian sodassa vuosina 1992-1995. 

Asiasta uutisoi MTV verkkosivuillaan.