skip to main content

Palautetta sivustosta voi antaa Facebookissa tai Kuso- Kulkee palstalla.

Ja sit hei, sun kandee liittyy jäseneksi. Muistat vaan valita paikallisyhdistykseksi Hölkkäri On Web.

Tulevaisuuden kannalta yksi tärkeä tekijä on Suomen ratkaisut NATO kysymyksessä!

Vuoden 2009 Turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa käsiteltiin entistä väljemmin Suomen suhtautumista NATOon ja sen kanssa jatkuvasti laajenevaan yhteistyöhön.

Selonteossa todetaan, että “on olemassa jatkossakin vahvoja perusteita harkita Suomen Nato-jäsenyyttä. Laaja poliittinen yhteisymmärrys on välttämätöntä ja kansalaismielipiteen huomioon ottaminen tärkeää mahdollisesta jäsenyydestä päätettäessä”.

Valtioneuvosto on kuitenkin todennut selkeästi, että kuluvalla hallituskaudella Natoon liittymistä ei käsitellä. Miten käy tulevan eduskunnan aikana? Jatkuuko sama linja? Ainakin keskustelua olisi lisättävä turhien epäluulojen poistamiseksi. Minua on häirinnyt NATOn ja hyvien naapurisuhteiden kytkeminen yhteen. Mielestäni ne eivät ole toisiaan poissulkevia, sillä liittoudummepa tai emme, meillä on aina oltava hyvät suhteet Venäjään. Jatkossakin on varmasti tarkoin seurattava, miten NATO organisaationa kehittyy ja mitä todellista hyötyä sillä on tarjottavana meille suomalaisille mahdollisessa liittymistilanteessa. Suomalaisten kannalta tärkeät asiat eivät välttämättä näytä samalta, kun asioita katsotaan Brysselin suunnasta muiden eurooppalaisten silmin. Tulee aina muistaa, että meitä suomalaisia on vain 5 miljoonaa, mikä tarkoittaa noin yhden prosentin osuutta Euroopan Unionin 500 miljoonaisesta väestöstä!
 
NATO yhteensopivuus on meille monella tavalla kuitenkin tuttua ja sen komentokieli käytössä niin kansainvälisissä harjoituksissa kuin kriisinhallintaoperaatioissakin!
       
Kansainvälinen kriisinhallinta

Osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan on tärkeä osa puolustusvoimien nykyisiä ja tulevia tehtäviä. Samalla näkyminen maailmalla kertoo suomalaisesta teollisuuden ja koulutuksen osaamisesta. Kansainvälisyys on myös suuri mahdollisuus. Oleellista toiminnan kehittämisessä on se, että sotilaalliseen kriisinhallintaan käytetään samoja joukkoja ja materiaalia kuin Suomen puolustamiseen. Näin toimien kaikki investoinnit tukevat ensisijaisesti kotimaan puolustusta.

Maavoimilla on pitkäaikainen kokemus kriisinhallintatehtävissä jo vuosikymmenien aikana. Vuoden 2004 Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko edellytti, että myös Suomen ilmavoimille luodaan valmius osallistua erillisellä päätöksellä kansainvälisiin operaatioihin osana monikansallista lento-osastoa.

Näin on tehty ja ilmavoimien kuuden Hornetin ympärille kantahenkilökunnasta ja resrviläisistä rakennettu yli kaksisataa sotilasta käsittävä kansainvälinen yksikkö läpäisi tiukan NATO:n arviointijärjestelmään liittyvän tarkastuksen Saksan Trollenhagenissa vuoden 2009 lokakuussa ensimmäisenä kumppanuusohjelmaan liittyvänä Partnership for Peace maana.  Suoritus on merkittävä todistus suomalaisesta ammattitaidosta ja erinomainen näyttö myös puolustuskykymme uskottavuudesta, sillä pidetäänhän taktisen evaluoinnin läpäisemistä NATO maiden keskuudessa sotavalmiustarkastuksena, minkä läpäiseminen mahdollistaa joukon osallistumisen kaikkiin näköpiirissä oleviin operaatioihin. Nähtäväksi jää, lähetetäänkö tätä joukkoa koskaan kansainväliseen kriisinhallintaoperaatioon vai ei. Joka tapauksessa se vaatisi eduskunnan erillisen päätöksen.

Kirjoittaja on Ilmavoimien edellinen komentaja ja reservin kenraaliluutnantti