Uutiset

Suomalaisten osallistuminen Afganistanin ISAF-operaation jakaa reserviläisiä. Reserviläisliiton tuoreessa nettigallupissa 54 prosenttia vastanneista vaatii joukkojen vetämistä pois operaatiosta. Noin 500 vastanneesta 46 prosenttia jatkaisi edelleen Afganistanissa.

Perinteisesti reserviläiset ovat suhtautuneet hyvin myönteisesti puolustusvoimien kansainvälisiin operaatioihin. Tämä on näkynyt muun muassa korkeina hakijamäärinä erilaisiin tehtäviin. Valtaosa kansainvälisissä tehtävissä palvelevista suomalaisista on perinteisesti ollut reserviläisiä.

Afganistanin ISAF-operaation oletettua pidempi kesto ja alueen turvallisuustilanteen jatkuva kiristyminen ovat kuitenkin muuttaneet reserviläisten suhtautumista. Erityisesti jatkuvat iskut suomalaisia ja ruotsalaisia joukkoja vastaan saavat entistä useammat kyseenalaistamaan operaatioon osallistumisen tarkoituksenmukaisuuden. Tilanne on samansuuntainen monessa muussa operaation osallistuvassa maassa, joista osa on jo tehnyt vetäytymispäätöksen.

Toistaiseksi vasta yksi suomalainen on kaatunut Afganistanissa. Lisätappioilta on vältytty muun muassa hyvän ajoneuvokaluston johdosta. Käytössä olevat, erittäin korkeatasoiset panssariajoneuvot ovat kestäneet hyvin niihin kohdistuneet iskut.

Reserviläiset suhtautuvat myös muihin puolustusvoimien kansainvälisiin operaatioihin hieman kielteisemmin kuin ennen. Tämä näkyy mm. reserviläisten suosimilla internetin keskustelupalstoilla. Monia aktiivireserviläisiä häiritsee kansainvälisiin operaatioihin käytettävien määrärahojen kasvu kun samaan aikaan vaaditaan kustannussyistä puolustusvoiminen sodan ajan joukkojen supistamista.

Toistaiseksi kansainvälisiin tehtäviin on kuitenkin riittänyt hyvin hakijoita. Erityisen suosittu on ollut ensi vuoden alussa alkava Atalanta-operaatio, joka on ensimmäinen Merivoimien johtama operaatio. Poikkeuksellisen runsasta hakijamäärää odotetaan myös mahdolliseen Libanon-operaatioon, joka on parhaillaan harkinnassa.

Reserviläisliitto katsoo, että puolustusvoimien tärkein tehtävä on kotimaan puolustaminen. Tämä edellyttää alueellista maanpuolustusjärjestelmää sekä suurta reserviä, joka voidaan käytännössä muodostaa vain nykymallisen yleisen asevelvollisuuden avulla. Myös reservin riittävä varustus ja kertausharjoituskoulutus ovat tärkeitä.