Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen ei usko, että kansainväliset joukot voisivat poistua Afganistanista Yhdysvaltain tavoittelemassa aikataulussa vuoden 2014 loppuun mennessä. Ensi vuonna Yhdysvallat aikoo vetää pois osan taistelujoukoistaan.
Afganistanin tilannetta pohditaan viikonloppuna Naton huippukokouksessa. Pertti Salolainen arvioi, ettei Afganistanista lähdetä aiotusti. YLE Radio 1:n Ykkösaamussa haastatellun Salolaisen mukaan lähdön edellytyksenä olisi, että siihen mennessä pystyttäisiin kouluttamaan riittävästi afgaanisotilaita ja -poliiseja, jotta maan valvonta voitaisiin siirtää heille.
- Itse olen kyllä aika skeptinen sen suhteen, että 2014 sieltä voitaisiin noin vain lähteä. Arvelen, että kyllä siellä on vielä elementtejä, jotka johtavat siinä vaiheessa kaaokseen. En siis usko, että siihen mennessä pystytään tämä koulutushaaste ottamaan vastaan ja saamaan sinne riittävästi koulutettuja sotilaita ja poliiseja, Salolainen arvioi.
Salolaista huolettaa Yhdysvaltain aikomus vetää taistelujoukkonsa maasta. Samoin Salolaisen mukaan on pohdittava sitä, onko Afganistan rauhoitettavissa edes pitkällä aikavälillä.
- Suomenkin pitää katsoa omia ratkaisujaan ensi vuoden perspektiivistä, silloin kun amerikkalaiset vetävät sieltä ensimmäisiä joukkojaan. Minä lähden kyllä siitä, että Suomi ei ainakaan osallistumistaan lisää. Jos me siellä jotain lisäämme, sen pitää olla sitten tätä siviilitoimintaa ja kehitysyhteistyötä ja sen tyyppistä, Salolainen sanoo.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja uskoo, että Afganistan-operaatiosta saadut kokemukset vaikuttavat myös Naton tulevaan strategiaan. Salolaisen arvion mukaan massiivisiin operaatioihin ei jatkossa lähdetä yhtä herkästi, vaan ongelmia ratkotaan ennemmin poliittisin keinoin ja kehitysyhteistyön kautta.
- Kyllähän se on sanottava ihan suoraan, että tämä Yhdysvaltain politiikka, joka kohdistui ensin Irakiin ja sitten Afganistaniin, niin onhan se monelta osin ollut täysin epäonnistunutta, Salolainen arvioi.
Salolaisen mukaan myös Suomen suhde Natoon on muuttumassa. Hänen mielestään jatkossa on entistä vaikeampi perustella sitä, miksi Suomi ei ole Naton jäsen.
- Nato ei ole suuntautunut Venäjää vastaan. Se on organisaatio, jossa me olemme mukana itse asiassa kaikessa muussa, paitsi niiden pöytien ääressä missä päätökset tehdään. Meidän puolustusvoimat on täysin Nato-yhteensopivat ja Venäjäkään ei koe sitä enää viholliseksi, vaan suunnittelee yhteisiä ohjusoperaatioita sen kanssa. Näyttää vain siltä, että Suomessa ei ole tähän uusharkintaan vielä kypsyyttä, vaan useimmat puolueet ilmoittavat, että ne eivät ole halukkaita siihen menemään, Salolainen sanoo.
