EU-joukkoja ei ole lähetetty maailman kriiseihin vielä kertaakaan. Suomikin on ollut valmiusvuorossa "turhaan" jo kahdesti, vuosina 2007 ja 2008. Syyksi joukkojen toimettomuuteen löydettiin suurimman rahoittajan Saksan haluttomuus ja osin tehtävänkuvan epäselvyys.
- EU:lle luotiin valmiusjoukko, mutta ei valmiutta käyttää niitä, Pekka Haavisto kiteytti.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Juha Korkeaojan mukaan Suomen tulee edellyttää, että joukkojen käyttöperiaatteista sovitaan EU:ssa nykyistä selvemmin.
- On syytä pohtia vakavasti, kannattaako pitää yllä palokuntaa, joka ei ole valmis lähtemään palopaikalle juuri minkäänlaisessa tilanteessa.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen sanoi ymmärtävänsä turhautumisen joukkojen käyttämättömyyteen. Hän peräsi EU:ssa pelisääntökeskustelua, jos tilanne jatkuu ennallaan suurten EU-maiden haluttomuuden vuoksi.
Ulkoministeri Alexander Stubb ja puolustusministeri Jyri Häkämies nostivat päällimmäiseksi syyksi käyttämättömyyteen rahan. Myös poliittisia esteitä on ollut: jotkut maat ovat asettaneet järeämmät Naton NRF-joukot etusijalle ja viitanneet kintaalla EU-osastoille.
- Kynnys on korkea, Stubb myönsi.
Sudan mahdollinen kohde
Vaikka joukkoja ei ole käytetty, kriiseistä ei ole maailmalla ollut pulaa. Häkämiehen mukaan mahdollinen kohde voisi olla Sudan, mutta entisiä esteitä voi tulla eteen. Puolustusministeri arveli, että päätöksentekojärjestelmä voi joutua testattavaksi vielä ensi keväänä.
- Jos mitään johtopäätöksiä ei tehdä, uskon, että tämä turhauma leviää.
Kahden joukon valmiusvuoroon osallistuminen ja koulutus maksavat lähes 30 miljoonaa euroa.
Stubb, Häkämies ja monet kansanedustajat korostivat kuitenkin, että taisteluosastoihin osallistumisesta on ollut Suomelle joka tapauksessa hyötyäkin. Näin on saatu arvokasta kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä ja koulutettua väkeä muihin operaatioihin.
- • Kolmesataa suomalaissotilasta valmiudessa. Suomi aloittaa ensi vuoden alussa kolmannen valmiuskautensa EU:n nopean toiminnan taistelujoukoissa. Valmiudessa ollaan kuusi kuukautta vuoden alusta.
- • Suomi osallistuu kahteen taisteluosastoon. Ruotsin johtamassa pohjoismaisessa osastossa ovat mukana myös Norja, Viro ja Irlanti. Suomi on mukana 200 sotilaalla. Toista osastoa johtaa Hollanti, ja siinä ovat mukana Suomen lisäksi Saksa, Itävalta ja Liettua. Suomen sotilasmäärä on 100.
- • Taisteluosastojen vahvuudet vaihtelevat 1500-3000 sotilaan välillä. Joukon on oltava kriisialueella 10 päivän kuluttua lähettämispäätöksestä.
- • Taisteluosastot ovat olleet nykymuotoisessa toimintavalmiudessa vuoden 2007 alusta. Osastoja ei ole käytetty vielä yhdessäkään operaatiossa. Suomi oli mukana valmiusosastoissa myös vuosina 2007 ja 2008.
- • Taisteluosaston tehtävinä voi olla esimerkiksi humanitaarisen avun antaminen, EU-kansalaisten evakuoiminen, konfliktien ehkäisy ja taistelevien osapuolten erottaminen toisistaan.
