Kolme vuotta sitten perustettujen EU:n taisteluosastojen toimettomuus alkaa koetella Suomen eduskunnan kärsivällisyyttä. Monet edustajat nurisivat tyytymättöminä, kun hallitus antoi eduskunnalle tänään selonteon kahden suomalaisia joukkoja sisältävän osaston asettamisesta valmiuteen ensi vuonna.

EU-joukkoja ei ole lähetetty maailman kriiseihin vielä kertaakaan. Suomikin on ollut valmiusvuorossa "turhaan" jo kahdesti, vuosina 2007 ja 2008. Syyksi joukkojen toimettomuuteen löydettiin suurimman rahoittajan Saksan haluttomuus ja osin tehtävänkuvan epäselvyys.
- EU:lle luotiin valmiusjoukko, mutta ei valmiutta käyttää niitä, Pekka Haavisto kiteytti.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Juha Korkeaojan mukaan Suomen tulee edellyttää, että joukkojen käyttöperiaatteista sovitaan EU:ssa nykyistä selvemmin.
- On syytä pohtia vakavasti, kannattaako pitää yllä palokuntaa, joka ei ole valmis lähtemään palopaikalle juuri minkäänlaisessa tilanteessa.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen sanoi ymmärtävänsä turhautumisen joukkojen käyttämättömyyteen. Hän peräsi EU:ssa pelisääntökeskustelua, jos tilanne jatkuu ennallaan suurten EU-maiden haluttomuuden vuoksi.

Ulkoministeri Alexander Stubb ja puolustusministeri Jyri Häkämies nostivat päällimmäiseksi syyksi käyttämättömyyteen rahan. Myös poliittisia esteitä on ollut: jotkut maat ovat asettaneet järeämmät Naton NRF-joukot etusijalle ja viitanneet kintaalla EU-osastoille.
- Kynnys on korkea, Stubb myönsi.

Sudan mahdollinen kohde
Vaikka joukkoja ei ole käytetty, kriiseistä ei ole maailmalla ollut pulaa. Häkämiehen mukaan mahdollinen kohde voisi olla Sudan, mutta entisiä esteitä voi tulla eteen. Puolustusministeri arveli, että päätöksentekojärjestelmä voi joutua testattavaksi vielä ensi keväänä.
- Jos mitään johtopäätöksiä ei tehdä, uskon, että tämä turhauma leviää.

Kahden joukon valmiusvuoroon osallistuminen ja koulutus maksavat lähes 30 miljoonaa euroa.
Stubb, Häkämies ja monet kansanedustajat korostivat kuitenkin, että taisteluosastoihin osallistumisesta on ollut Suomelle joka tapauksessa hyötyäkin. Näin on saatu arvokasta kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä ja koulutettua väkeä muihin operaatioihin.

Lue lisää: Taisteluosastojen toimettomuus turhauttaa kansanedustajia

Rauhanturvaajienkin merkittävä yhteistyökumppani, Reserviläisliitto, valitsi Markku Pakkasen uudelleen puheenjohtajaksi liittokokouksessaan Seinäjoella. Kansanedustaja Pakkanen  sai äänestyksessä 125 ääntä vastaehdokkaana olleen, liikemies Kari Kallosen jäädessä toiseksi 111 äänellä. Puheenjohtajan pesti on kaksivuotinen.
Rauhanturvaajaliitto valitsee uuden puheenjohtajan ensi vuonna, kun Satakunnan Rauhanturvaajat järjestävät liittokokouksen Porissa.

Katso ressujen tuloslähetys netistä:
http://www.reservilaisliitto.fi/uutiset_ja_blogit/videot/

Afganistanin tilannetta pohditaan viikonloppuna Naton huippukokouksessa. Pertti Salolainen arvioi, ettei Afganistanista lähdetä aiotusti. YLE Radio 1:n Ykkösaamussa haastatellun Salolaisen mukaan lähdön edellytyksenä olisi, että siihen mennessä pystyttäisiin kouluttamaan riittävästi afgaanisotilaita ja -poliiseja, jotta maan valvonta voitaisiin siirtää heille.

- Itse olen kyllä aika skeptinen sen suhteen, että 2014 sieltä voitaisiin noin vain lähteä. Arvelen, että kyllä siellä on vielä elementtejä, jotka johtavat siinä vaiheessa kaaokseen. En siis usko, että siihen mennessä pystytään tämä koulutushaaste ottamaan vastaan ja saamaan sinne riittävästi koulutettuja sotilaita ja poliiseja, Salolainen arvioi.

Salolaista huolettaa Yhdysvaltain aikomus vetää taistelujoukkonsa maasta. Samoin Salolaisen mukaan on pohdittava sitä, onko Afganistan rauhoitettavissa edes pitkällä aikavälillä.

- Suomenkin pitää katsoa omia ratkaisujaan ensi vuoden perspektiivistä, silloin kun amerikkalaiset vetävät sieltä ensimmäisiä joukkojaan. Minä lähden kyllä siitä, että Suomi ei ainakaan osallistumistaan lisää. Jos me siellä jotain lisäämme, sen pitää olla sitten tätä siviilitoimintaa ja kehitysyhteistyötä ja sen tyyppistä, Salolainen sanoo.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja uskoo, että Afganistan-operaatiosta saadut kokemukset vaikuttavat myös Naton tulevaan strategiaan. Salolaisen arvion mukaan massiivisiin operaatioihin ei jatkossa lähdetä yhtä herkästi, vaan ongelmia ratkotaan ennemmin poliittisin keinoin ja kehitysyhteistyön kautta.

- Kyllähän se on sanottava ihan suoraan, että tämä Yhdysvaltain politiikka, joka kohdistui ensin Irakiin ja sitten Afganistaniin, niin onhan se monelta osin ollut täysin epäonnistunutta, Salolainen arvioi.

Salolaisen mukaan myös Suomen suhde Natoon on muuttumassa. Hänen mielestään jatkossa on entistä vaikeampi perustella sitä, miksi Suomi ei ole Naton jäsen.

- Nato ei ole suuntautunut Venäjää vastaan. Se on organisaatio, jossa me olemme mukana itse asiassa kaikessa muussa, paitsi niiden pöytien ääressä missä päätökset tehdään. Meidän puolustusvoimat on täysin Nato-yhteensopivat ja Venäjäkään ei koe sitä enää viholliseksi, vaan suunnittelee yhteisiä ohjusoperaatioita sen kanssa. Näyttää vain siltä, että Suomessa ei ole tähän uusharkintaan vielä kypsyyttä, vaan useimmat puolueet ilmoittavat, että ne eivät ole halukkaita siihen menemään, Salolainen sanoo.

Kaksi suomalaista rauhanturvaajaa haavoittui sinkoiskussa Afganistanissa. Kenttäsairaalan mukaan sotilaat haavoittuivat lievästi.
- Ensitietojen mukaan toisella on lieviä sirpalevammoja selässä ja toisella hieman syvempiä viiltohaavoja alaraajoissa, kertoo eversti Jari Kallio Maavoimista.
Iskussa haavoittui myös yksi ruotsalainen sotilas. Kallion mukaan hänen vammansa ovat huomattavasti vakavammat.
Isku sattui Suomen aikaa aamuyhdeksän jälkeen perjantaina Temorakin kylässä noin 45 kilometrin päässä Mazar-i-Sharifista.
Kahdeksanhenkinen suomalaisruotsalainen osasto oli liikkeellä kahdella panssaroidulla maastoautolla. Ensimmäinen autoista pysähtyi tienvarsipommin räjähdykseen, minkä jälkeen autoa ammuttiin singolla kylkeen.
Kallion mukaan tilanne oli nopeasti ohi eikä paikalla ilmeisesti käyty tulitaistelua. Haavoittuneet evakuoitiin helikopterilla saksalaiseen kenttäsairaalaan Mazar-i-Sharifiin.
Toinen suomalaisista saatetaan siirtää Suomeen jatkohoitoon ensi viikolla.

Afganistanin operaation aikana kapinallisten iskuissa on kuollut yksi suomalainen sotilas ja yhteensä kuusi haavoittunut tai loukkaantunut. Lisäksi yksi suomalainen on loukkaantunut omien luodeista ja yksi vahingonlaukauksesta.

Tänä vuonna suomalaisruotsalaisia partioita vastaan on Pohjois-Afganistanissa tehty runsaat 30 iskua. Puolustusvoimien mukaan määrä on sama kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.