Suomen mahdollinen jäsenyys YK:n turvaneuvoston jäsenenä toisi maallemme velvollisuuksia osallistua nykyistä laajemmin erilaisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Suomen Kuvalehti kysyi asiaa kansainvälisen politiikan professorilta Thomas Forsbergiltä.

- Kyllä, tietyllä tavalla. Jos on itse vaatimassa jotakin, pitää olla resurssiensa puitteissa myös valmius osallistua sen täytäntöönpanoon, sanoo Forsberg Suomen Kuvalehdelle. 

Samoilla linjoilla on Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö, joka on paraikaa lobbaamassa Suomea YK:ssa. 

- Asema toisi myös vaatimuksia, Niinistö myönsi. 

Suomella on vuosittain noin 100 - 130 miljoonan euron budjetti osallistua kansainväliseen sotilastoimintaan, käytännön kielellä sanottuna rauhanturvatoimintaan. Lisäksi Suomi lähettää vajaa 200 siviiliasiantuntijaa kansainvälisiin siviilikriisinhallinnan operaatioihin. 

Suomi antaa rahaa lisäksi kehitysapuun 0,2 - 0,7 % 180 mrd euron bruttokansantuotteestaan. Kehitysapu ei vieläkään koordinoi sotilaallisen eikä siviilikriisinhallinnan kesken. Rahaa siis poltetaan nuotioissa. Se, jos mikä, rikkaan maan merkki.

Palvelukseen lähtievien, siellä olevien ja kotiutuvien rauhanturvaajien läheisten tukitoimintaa ollaan kehittämässä edelleen. Jo nyt läheiset saavat kutsun rotaatiokoulutuksen aikaiseen infotilaisuuteen, johon he osallistuvat itse rauhaturvapalvelukseen lähtevän sotilaan kanssa.

Palveluksessa olevien rauhanturvaajien lähiomaisille järjestetään kaksi kertaa vuodessa läheisten päivä Tampereella. Tilaisuudessa heille kerrotaan eri operaatioden yleistilanteesta ja käsitellään rauhanturvaajan palvelusta läheisten näkökulmasta. Omaisilla on myös mahdollisuus keskustella kansainvälisten asioiden sosiaalikuraattorin kanssa.

Rauhanturvaajaliitto haluaisi järjestää tulevaisuudessa myös alueellisia tiedotustilaisuuksia rauhanturvaajien läheisille. Alueelliset jäsenyhdistykset järjestäisivät varsinaisen tilaisuuden, jota liitto ja puolustusvoimat tukisivat tuottamalla tarvittavat materiaalit. Toivosen mukaan alustavasti on suunniteltu, että Suomen Rauhanturvaajaliittoon kuuluva Oulus Seudun Rauhanturvaajat ry pilotoisi 10.11. Oulussa läheisille tarkoitetun keskustelutilaisuuden Tampereen tilaisuutta lyhyempänä.

– Mikäli kokemukset ovat myönteisiä, toivomme vastaavien keskustelutilaisuuksien laajenevan. Alueellisilla tilaisuuksilla voi olla suuri merkitys läheisten verkottumiselle ja vertaistuelle, ja sitä kautta rauhanturvaajan hyvinvoinnille, sanoo Porin prikaatin henkilöstöosaston apulaisosastopäällikkö majuri Kari Toivonen.

Suomalainen kriisinhallintajoukko Afganistanissa pienenee syyskuussa. Uuden henkilöstökokoonpanon myötä suomalaisen kriisinhallintajoukon organisaatio pienenee 50 henkilöllä ja sen toiminnan painopiste siirtyy aiempaa vahvemmin koulutustoimintaan. Uuden kokoonpanon mukainen henkilöstö ottaa tehtävät vastaan Afganistanissa syyskuun aikana.

 

Vähennyksen myötä suomalaisten nykyinen kokoonpano muuttuu koulutuspainotteisemmaksi, minkä tavoitteena on tukea Afganistanin armeijan ja poliisin kehittymistä vastaamaan Afganistanin turvallisuudesta.

 

Uutena osana kriisinhallintajoukon kokoonpanoon tulee Afganistanin turvallisuusviranomaisten koulutustehtävään kohdistettava kouluttajaryhmä. Kouluttajaryhmän henkilöstö kootaan Puolustusvoimien palkatusta henkilökunnasta ja heidän toimipaikkansa sijaitsee Wardakin maakunnassa Afganistanin pääkaupungin Kabulin länsipuolella. Muilta osin painopiste säilyy edelleen Pohjois-Afganistanissa ja suomalais-ruotsalaisen TST (Transition Support Team) Mazar-e-Sharifin toiminta-alueella.

 

Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta käsittelivät tiistaina 29. marraskuuta 2011 Afganistanin operaatiota ja Suomen osallistumista sotilaalliseen kriisinhallintaan. Käsittelyssä päätettiin vähentää osallistumista Afganistanin ISAF -operaatioon vuoden 2012 aikana. Kyseessä on vuonna 2010 päätetyn vahvistuksen purkaminen. Muutoksen jälkeen Afganistanissa palvelee yhteensä 145 suomalaista rauhanturvaajaa.