Libanonissa tapahtuneensa tienvarsipommin räjähdyksessä on haavoittunut kaksi YK:n irlantilaista rauhanturvaajaa.
Pommi räjähti lähellä Sidonin satamakaupunkia Beirutin eteläpuolella.

Suurin osa suomalaisista rauhanturvaajista on jo vetäytynyt Libanonista. Yksi suomalainen esikuntaupseeri jatkaa kuitenkin työskentelyään Etelä-Libanonissa helmikuun puoliväliin saakka.

Yhdysvalloissa toimiva Human Rights Watch kansalaisjärjestö vaatii, että YK lähettäisi tarkkailijoita valvomaan Sri Lankan taisteluja. Nykyinen pohjoismaiden valvontaoperaatio päättyy tammikuun 16. päivän kun Sri Lankan hallitus päätti vetäytyä solmitusta tulitaukosopimuksesta. Maan armeijan ja sitä vastaan taistelevien Tamili Tiikerien taisteluissa on kuollut useita tuhansia ihmisiä parin viimeisen vuoden aikana. Osapuolia on syytetty myös ihmisoikeus rikkomuksista. Pohjoismaiden johtama tarkkailuoperaatio SLMM perustettiin vuonna 2002. Tarkkailijoiden tehtävä oli tutkia tulitaukosopimusrikkomuksia. Taisteluiden laajennettua alueella ovat tarkkailijat kyenneet viime aikoina havainnoimaan vain isoimmat rikkomukset. Tarkkailuoperaation tiedottaja on kertonut, että operaation alasajo on alkanut ja saadaan päätökseen muutamassa päivässä.

Human Rights Watchin mukaan päättyvä operaatio oli epäonnistunut, mutta sen tarkkailijat vähensivät kuitenkin siviileihin kohdistuneita väärinkäytöksiä. Järjestö vaatii alueelle YK:n valvontaoperaatiota, joka olisi suurempi kuin koskaan. Yhdysvaltain hallitus on muiden maiden joukossa ilmaissut huolestumisensa tulitauon päättymisestä ja pelkää sen johtavan siihen että rauhan saavuttaminen on entistä vaikeampaa. Yhdysvaltain hallitus pyytää taistelevia osapuolia välttämään taisteluiden laajentamista, jotta siviiliuhreilta vältyttäisiin.

Viime vuosi oli YK:n henkilöstölle yksi murheellisimmista. Maailman järjestön 42 siviilityöntekijää tai rauhanturvaajaa sai surmansa vuoden aikana. Tuhoisin yksittäin tapahtuma oli joulukuussa Algeriassa YK:n toimipistettä vastaan tapahtunut pommi-isku, jossa kuoli 17 YK:n työntekijää. Tekijöiksi iskuun epäillään Al Qaidan Pohjois-Afrikan ryhmittymää. Toinen viime vuoden tuhoisimmista YK:ta vastaan tehty toimi oli kesäkuussa UNIFILin miehistökuljetusvaunua vastaan tehty pommi-isku Libanonissa, jossa kuoli kolme espanjalaista ja kolme kolumbialaista YK:n rauhanturvaajaa. Afganistanissa, Tshadissa, Sudanissa, Ugandassa ja Gazassa tuli myös tappioita järjestölle.

Kokonaiskuolonuhrien määrä jakautui siten, että kuolleista oli 33 siviilityöntekijää ja 9 rauhanturvaajaa. YK:n henkilöstöjärjestön sihteeri Guy Candusson kertoi, että viime vuosista vain 1994 oli vuotta 2007 verisempi, jolloin kuoli 64 YK:n työntekijää väkivaltaisesti, pääosin Ruandan kansanmurhan tapahtumissa. Candussonin mukaan Algerian pommi-isku on tuhoisin yksittäinen tapahtuma. Vuonna 2003 Bagdadin YK:n toimistoa vastaan tehdyssä iskussa kuoli 22, mutta uhreista seitsemän oli rakennuksessa olleita vierailijoita. YK:n henkilöstöjärjestön johtaja Stephen Kisambira vaatii rangaistavaksi niitä, jotka ovat syyllistyneet YK:n henkilöstön surmaamisiin. Henkilöstöjärjestö vastustaa YK:n suunnitelmia nostaa järjestön henkilöstön määrää Irakissa, perusteina liian vaaralliset olosuhteet maassa.

Serbia uhkaa EU-maita ja Yhdysvaltoja suhteiden kylmentämisellä Kosovon mahdollisen itsenäisyysjulituksen alla. Serbian parlamentti hyväksyi keskiviikkona lauselman, jonka mukaan Serbia voisi katkaista diplomaattiset suhteet länsimaihin, mikäli nämä hyväksyvät Kosovon itsenäisyyden.
Serbia jäädyttäisi myös neuvottelut EU-jäsenyydestä sekä päätöksen Nato-jäsenyydestä.

Lauselman mukaan Serbia ei voi allekirjoittaa minkäänlaisia sopimuksia, jotka ovat ristiriidassa Serbian itsemääräämisoikeuden ja alueellisen koskemattomuuden kanssa. Lauselman puolesta äänesti 220 kansanedustajaa ja 14 vastusti sitä.

Kosovon maakunnan odotetaan julistautuvan alkuvuonna yksipuolisesti itsenäiseksi emämaastaan Serbiasta, koska kansainväliset neuvottelut Serbian kanssa maakunnan asemasta eivät tuottaneet tulosta. Kosovo on ollut YK:n hallinnassa vuodesta 1999 asti.

EU-maat ja Yhdysvallat kannattavat Kosovon asteittaista, valvottua itsenäistymistä. Yhdysvallat ja suurin osa EU:n jäsenmaista ovat myös viestittäneet olevansa valmiita tunnustamaan Kosovon yksipuolisesti julistaman itsenäisyyden. Venäjä puolestaan tukee Kosovon itsenäistymistä vastustavaa Serbiaa.