Uutiset

Kriisinhallinnassa ei ole kyse vain sotilaallisesta toiminnasta, vaan toimet voivat kohdistua myös kohdealueen ihmisten elinolosuhteiden ja yhteiskunnallisten rakenteiden parantamiseen. Esimerkiksi UNIFILissa suomalaiset sotilaat ovat rakentaneet kouluja Etelä-Libanonin alueelle, kirjoittaa Puolustusvoimien komentaja kenraali Jarmo Lindberg Savon Sanomissa.

Lindbergin mukaan moni kriisi on muuttunut kylmän sodan jälkeen valtioiden välisistä valtion sisäisiksi tulipaloiksi, joissa toimintaolosuhteet ja -ympäristö ovat aiempaa haastavampia. Samalla uhat rauhanturvaajia kohtaan ovat kasvaneet. Nykyajan kriisien ratkaiseminen edellyttää kokonaisvaltaista otetta. Sotilas- ja siviilikriisinhallinta täydentävät toisiaan. Sotilaiden on usein ensin luotava kriisipesäkkeeseen riittävä turvallisuus. Vasta sen jälkeen voidaan aloittaa varsinainen alueen ongelmien ratkaisu tai jälleenrakentaminen siviilikriisinhallinnan tukemana. Vaiheiden välissä voi olla lisäksi tarve operaatiolle, jossa sotilaat turvaavat siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden toiminnan. Suomi painottaa kriisinhallinnassa juuri tällaista kokonaisvaltaisuutta.

Kokonaisvaltaisuuden ja suorituskykyjen kehittämisen tarve on tunnistettu YK:ssakin. Järjestöllä on käytettävissä runsaasti perinteiseen rauhanturvaamiseen soveltuvia joukkoja. Sen sijaan teknisempää sotilasvoimaa sisältäviä ja samalla kalliimpia kykyjä ei ole riittävästi.

YK onkin peräänkuuluttanut jäsenvaltioilta suorituskykyisempiä ja nykyistä nopeammin käyttöön saatavia joukkoja. Operaatioissa on tarve parantaa erityisesti tiedustelu- ja huoltokykyjä. Joukkojen liikkuvuuttakin tulisi lisätä esimerkiksi helikoptereilla. Myös erikoisjoukkoja kaivataan. Riskinä uudentyyppisissä operaatioissa on se, että rauhanturvaajista saattaa tahtomattaan tulla kriisin osapuoli.

YK:n rauhanturvaamisen haasteena on suorituskykyjen lisäksi rahoitus, jota on leikattu. Myös UNIFILissa tämä voi tarkoittaa tänä vuonna miljoonien eurojen vähennystä.

Haasteiden voittamiseksi YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on käynnistänyt YK:n rauhan- ja turvallisuustoiminnan uudistamisen. Pyrkimyksenä on kokonaisvaltaisuus, jossa poliittisen, strategisen ja käytännön tason sekä eri kriisinhallinnan keinojen toimet tukevat entistä paremmin toisiaan. Siksi perusteilla on muun muassa uusi rauhanoperaatioiden osasto YK:n päämajaan. Tarkoituksena on myös luoda johtoelin, joka vastaa alueittain kaikista kriisinhallinnan toimista.

Lue Lindbergin kirjoitus kokonaisuudessaan Savon Sanomien verkkosivuilta.