Vuosittain suomalaisista rauhanturvaajista noin 50-80
henkilöä tarvitsisi erityistason apua henkisen tasapainon palauttamiseen
palveluksensa jälkeen. Lukema voidaan laskea muiden Pohjoismaiden
rauhanturvaajien keskuudessa tehdyistä tutkimuksista, kertoo
Kansanterveyslaitoksen tutkija Monica Röberg. Nykyiset ja menneet sotilaalliset
kriisinhallintaoperaatiot ovat joskus olleet mandaattinsa puolesta joko
mahdottomia tai hampaattomia, ettei yksittäinen sotilas tai sotilasjoukko ole
pystynyt estämään esim. Ruandan tai Srebrenican tyyppisiä kansanmurhia.
Suomalaiset rauhanturvaajat eivät välttämättä ole olleet vastaavanlaisissa
tapahtumissa mukana, mutta esim. Afganistanin ISAF-operaatio on yksi vaikeimmista
missä suomalaiset ovat mukana.
Jos suomalainen rauhanturvaaja hakeutuu suomalaiseen terveyskeskukseen, kukaan siellä ei ymmärrä mistä on kysymys eikä varsinkaan mitä pitäisi tehdä. Meillä pitäisi olla tarkoituksenmukainen järjestelmä, paikka ja resursseja palauttaa sekä fyysisesti että psyykkisesti vaurioituneita rauhanturvaajia takaisin normaalielämään, jatkaa Röberg tuoreessa Sinibaretti-lehdessä.
