Kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että tulevaisuudessa kriisinhallinta tulee muuttumaan, mutta suunnasta ei ole yksimielisyyttä. Maanpuolustuskorkeakoulun Strategialaitoksen pääopettaja komentaja Juha-Antero Puistolan mukaan tulevaisuuden kriisinhallintaoperaatiot suunnataan poliittisesti tai aseellisesti pirstaloituneille alueille, eikä ne enää ole ns. perinteisiä rauhanturvaoperaatioita. Osallistuminen uusiin tai olemassa oleviin operaatioihin on aina poliittista laskelmointia, jossa pitää punnita panos-tuotos -suhde. Niitä halutaan perustella humanitaarisin syin, mutta todellinen syy se ei ole.
- Näistä syistä operaatioille on aiempaa vaikeampaa hankkia kansalaisten tuki, paukauttaa Puistola puhuessaan Rauhanturvaseminaarissa Kankaanpäässä.
Sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak väittävät yhdestä suusta, että Suomelta puuttuu kriisinhallinnan visio ja strategia.
- Vaikuttavuus ei näyttele suurta roolia päätöksenteossa. Nykyisin käytämme osastoja joista saamme hyötyjä kotimaan puolustukseen, sanoo Salonius-Pasternak.
- Meidän tulee tehdä kysymyksiä minkälaisen kriisinhallintaprofiilin Suomi haluaa, pyytää Limnéll.
