Suomen poliittiset päättäjät saattavat joutua syksyllä vastaamaan pyyntöön lähettää lisäjoukkoja Afganistaniin. Asiantuntijoiden mukaan pyyntö on tulossa Yhdysvalloilta. Tunnelma Afganistanissa on synkistynyt, ja Barak Obaman valinnan nostattama toiveikkuus Afganistanin tilanteen rauhoittumisesta on hälvennyt. Käännös on päässyt yllättämään ulkopolitiikan päättäjiä niin Suomessa kuin muissakin Afganistanin sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistuvissa maissa. Väkivalta Afganistanissa on ollut runsasta sekä ennen 20. elokuuta pidettyjä presidentinvaaleja että niiden jälkeen. Naton johtamille kansainvälisille Isaf-joukoille viime kuukaudet ovat olleet sodan verisimpiä. Mahdollinen toinen äänestyskierros voi kohentaa vaalien arvosanaa, mutta sotilasasiantuntijoiden mukaan se todennäköisesti kiihdyttäisi vaaleja häiritsemään pyrkivien taleban-kapinallisten väkivaltaa.

Suomessa ei ole valmistauduttu käsittelemään lisäjoukkoja koskevaa pyyntöä. Eduskunnan varapuhemies Seppo Kääriäinen (kesk) sanoi sunnuntaina, että suomalaisjoukkojen määrää Afganistanissa pitäisi vähentää heti maan presidentinvaalien jälkeen. Kääriäisen mielestä on luonnollista, että Suomi palaa takaisin noin sadan sotilaan vahvuuteen, kun tilanne maassa on rauhoittunut. Hänestä Suomen olisi syytä siirtyä operaatiossa yhä enemmän siviilikriisinhallintaan.

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen ääniä lasketaan Afganistanissa edelleen. Johdossa on nykyinen presidentti Hamid Karzai. Hän on kerännyt noin 46 prosenttia äänistä, kun äänistä on laskettu noin kolmannes.