Turvallisuustilanne ruotsalais-suomalaisen kriisinhallintajoukon vastuualueella Pohjois-Afganistanissa on tällä hetkellä jännittynyt. Suomalaisten rauhanturvaajien joukossa vallitsee hyvä henki.

Viime viikon levottomuudet eivät ole aiheuttaneet muutoksia suomalaisen kriisinhallintajoukon toimintaan tai tehtäviin. Heinäkuun aikana esiintyneisiin välikohtauksiin osattiin varautua etukäteen, kun Afganistanin lähestyvien presidentinvaalien arvioitiin lisäävän levottomuuksia ja väkivaltaisuuksia alueella.

Tilannetta seurataan ja arvioidaan aktiivisesti. Kriisinhallintajoukossa varaudutaan aina nähtävissä oleviin turvallisuusuhkiin. On todennäköistä, että kapinallisten ISAF- joukkoihin kohdistamien iskujen määrä lisääntyy tulevina viikkoina myös pohjoisella alueella johtuen ISAF-joukkojen lisääntyneestä määrästä ja aktivoituneesta toimintavasta. Viime päivien kaltaisiin tapahtumiin varautumista ei jatkossakaan voida sulkea pois.

Kapinallistoiminta on ollut aktiivista pohjoisen vastuualueen länsi- ja keskiosassa, muualla turvallisuustilanne on pysynyt hyvänä.

Suomalais-ruotsalaisen kriisinhallintajoukon tavoitteena on saada tilanne rauhoittumaan yhteistyössä paikallisviranomaisten kanssa koko suomalais-ruotsalaisella vastuualueella ennen elokuun 20. pidettäviä presidentinvaaleja. Yhteispartiointia ja vaalipaikkojen turvallisuustarkistuksia paikallisviranomaisten kanssa jatketaan entiseen tapaan osana joukon normaalia toimintaa.

Neljä iskua heinäkuussa

Suomalais-ruotsalainen kriisinhallintajoukko on ollut heinäkuun aikana neljä kertaa kapinallisten tulituksen tai räjähdeiskun kohteena.

Suomalaisten rauhanturvaajien ajoneuvopartio joutui 3.7.2009 räjähdeiskun kohteeksi matkalla Mazar-e-Sharifin lentokentältä tukikohtaansa, kun partion etummaisen ajoneuvon kohdalla räjäytettiin vastaan tullut räjähteillä lastattu ajoneuvo. Iskun tekijä kuoli räjähdyksessä. Partiossa mukana ollut kuuden hengen suomalaisryhmä selvisi iskusta loukkaantumatta.

Suomalaiset ja ruotsalaiset rauhanturvaajat joutuivat tulituksen kohteeksi Jowzjanin maakunnassa keskiviikkona 22. heinäkuuta. Suomalaiset olivat suorittamassa partiotehtävää ruotsalaisten rauhanturvaajien kanssa, kun heitä kohti avattiin tuli käsiasein noin 450 metrin etäisyydeltä. Rauhanturvaajat irtautuivat tapahtumapaikalta ja selvisivät tilanteesta ilman vahinkoja.

Ruotsalaiset rauhanturvaajat joutuivat tuliylläkön kohteeksi 23. heinäkuuta suomalaisten ja ruotsalaisten vastuualueella. Partio oli matkalla Mazar-e-Sharifista Sheberghaniin, kun sitä vastaan hyökättiin noin 35 km Mazar-e-Sharifista länteen. Tulitaistelu jatkui maastossa tunteja ja paikalle lähetettiin Mazar-e-Sharifista lisäjoukkoja, joihin kuului myös suomalaisia. Ruotsalaiset ja suomalaiset eivät kärsineet henkilövahinkoja.

Heinäkuun 25. päivä suomalais-ruotsalaista osastoa kohtaan avattiin tuli noin klo 20 paikallista aikaa käsiaseilla ja singoilla vastuualueen länsiosassa Jowzjanin ja Sar-e Polin
maakuntien rajalla. Osastossa olleet suomalaiset ja ruotsalaiset rauhanturvaajat käyttivät omaa tulta itsepuolustukseen hätävarjelutilanteessa. Tulitaistelussa ollut osasto toimi koulutuksensa mukaisesti. Oikean toiminnan ansiosta osasto selvisi ilman henkilövahinkoja.

Suomalais-ruotsalainen osasto oli yhteispartiossa noin 40 afganistanilaisen sotilaan ja 20 poliisin kanssa. Tilanne kesti alueella alle tunnin ajan, jonka jälkeen rauhanturvaajat siirtyivät pois alueelta. Suomalais-ruotsalainen osasto ei kärsinyt henkilö- tai materiaalivahinkoja. Afganistanin turvallisuusviranomaisten viimeksi vahvistaman tiedon mukaan viimeisessä yhteenotossa 25.7.2009 menehtyi kolme afgaanikapinallista ja haavoittui yksi.

Joukon operatiivinen toimintakyky on säilynyt hyvänä

Suomalais-ruotsalaisen kriisinhallintajoukon operatiivinen toimintakyky on säilynyt alueella hyvänä. Afganistanissa palveleva kriisinhallintajoukko on koulutettu toimimaan uhkaavissakin tilanteissa. Joukon osaaminen ja varustus on alueella vallitsevaan turvallisuustilanteeseen nähden korkeatasoista. Joukot ovat käyneet läpi perusteellisen koulutuksen ja heillä on käytössään tehtäviä vastaavat varusteet.

Osana operatiivista toimintakykyä pidetään yllä joukon henkistä suorituskykyä. SKJA:n normaaleihin käytäntöihin kuuluu tilanteiden jälkipuinti, jossa uhkaavan tilanteen jälkeen ryhmän kesken puretaan tilanne auki. Jälkipuintia varten on käytössä kriisikoulutuksen saaneista rauhanturvaajista muodostettu kriisiryhmä. Viime viikon uhkaavista tapahtumista huolimatta suomalaisessa kriisinhallintajoukossa vallitsee tällä hetkellä hyvä henki ja rauhallinen tunnelma.

Suomalaisen vahvennusosaston operatiivinen toiminta käynnistynyt hyvinn

Torstaina 9.7.2009 Afganistaniin keskitettiin 84 uutta suomalaista rauhanturvaajaa vahvistamaan suomalaista kriisinhallintajoukkoa Afganistanin presidentinvaalien ajaksi. Operatiivisen valmiuden myötä vahvennusosasto on aloittanut operaatioon kuuluvat tehtävät.

Osaston tehtäviä ovat muun muassa yhteistoiminta paikallisten viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa sekä tarkkailu-, valvonta- ja tiedustelutehtävät.
Vahvennusosaston toiminta on lähtenyt käyntiin ongelmitta. Puolet uudesta vahvennusosastosta muodostaa kiväärijoukkueen, joka liitettiin ruotsalaiseen kiväärikomppaniaan.

Toinen puoli vahvennuksista koostuu tarkkailuryhmistä, jotka ovat osastona ruotsalais-suomalaisen rauhanturvajoukon komentajan alaisuudessa. Yhteistyö ruotsalaisten kanssa sujuu hyvin.