Kuopiossa sijaitsevan Kriisinhallintakeskuksen (CMC Finland) johtajan viransijaiseksi on valittu varatuomari Jari Vaarnamo. Keskusta koko sen olemassaolon, eli neljän vuoden, ajan luotsannut Ari Kerkkänen siirtyi uusiin tehtäviin Syyriaan.

Maaliskuun alussa pestissä aloittava Vaarnamo työskentelee tällä hetkellä Kriisinhallintakeskuksen lähettämänä asiantuntijana Brysselissä. Hän on toiminut aiemmin useissa kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä noin kymmenen vuoden ajan mm. Afrikassa, Lähi-idässä ja Afganistanissa.

Porin Prikaatin kriisinhallintakeskuksen johtajan tehtävät vastaanottanut everstiluutnantti Tero Minkkinen sanoo kiertelemättä, että koulutuksen suunnittelu mahdollisesti uudelleen alkavaa Libanonin operaatiota ajatellen on jo aloitettu. Minkkisen mukaan koulutus voisi alkaa jo tulevana syksynä, käytännössä heti vuoden toisen ISAF-rotaatiokoulutuksen jälkeen.

- Suunnittelu on käynnistetty ja sitä jatketaan heti, kun saadaan lisää perusteita. Emme voi jäädä odottamaan valtiojohdon päätöstä. Kun se mahdollisesti tulee, meillä pitää olla valmiudet käynnistää koulutus hyvinkin nopeasti, Minkkinen tiivistää.

Siihen, lähtevätkö suomalaiset uudelleen Lähi-itään, Minkkinen vastaa ammattisotilaalle sopien diplomaattisesti.

- Minun tehtäväni ei ole ottaa kantaa todennäköisyyteen. En edes halua sitä tehdä.

44-vuotias Tero Minkkinen on syntyjään turkulainen ja sotilaana varsin leimallisesti niin jalkaväen kuin Porin Prikaatinkin mies. Viimemainittua hän on siitäkin huolimatta, että viimeiset vuodet ovat kuluneet kansainvälisissä tehtävissä, pääesikunnassa ja Mikkelissä toimivassa maavoimien esikunnassa. Rauhanturvaajana Minkkinen oli Kosovossa 2000-01 ja Bosniassa 2004-05.

Yhden luukun periaate toimii

Everstiluutnantti Minkkinen pitää pelkästään hyvänä asiana sitä, että suomalaisten kriisinhallintajoukkojen koulutus, perustaminen ja lisäksi vielä jälkihoito on keskitetty yhteen ja samaan paikkaan eli Porin Prikaatiin.
- Minusta yhden luukun periaate on erittäin hyvä ratkaisu. On erittäin tärkeä asia, että myös operaation jälkeinen elämä huomioidaan. Palautetilaisuuksissa Rauhanturvaajaliitolla on iso rooli, sillä vertaistukeakaan ei saa unohtaa, toteaa Kriha-keskuksen uusi kalifi.

Tasavallan Presidentti ja ylipäällikkö Tarja Halonen kantaa huolta rauhanturvaajistamme Afganistanissa. Salaisen vierailunsa aikana hän oli huolissaan onko "naisrauhanturvaajilla saatavissa sopivia luotiliivejä, jos on kovin muodokas".  Eritoten kävellessään Camp Northern Lightsin leirissä kohti seuraavaa palaveria presidentti pohti ääneen "ovatkohan leiriä valaisevat lamput ekologisia".
Moninaisia ovat entisen rauhanturvaajasuurvallan murheet, mutta hieno ja baretinnoston arvoinen vierailu Tarja Haloselta sotilaidemme luokse Afganistaniin.

Puolen kansan presidentti Tarja Halonen vieraili Afganistanissa alkuviikolla. Tiistaina ja keskiviikkona tapahtuneella vierailulla mukana oli myös Puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen. Presidentti Halonen tutustui sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan, jota alueella tehdään. Hän puhui myös Nato-joukkojen komentajan David Petraeuksen kanssa. Amerikan kenraali Petraus toimi aikaisemmin USCENTCOM:n päällikkönä, kunnes sai alennuksen Afganistanin komentajaksi. Presidenttimme Halonen puolestaan on toiminut Suomen presidenttinä vuodesta 2000 alkaen ja ennen sitä hallituksen ulkoministerinä vuosina 1995-2000. Tarja Halonen tunnetaan myös entisenä SAK:n juristina ja SDP:n jäsenenä.

Matkan aikana TP kuuli sekä kansainvälisen että suomalaisen kriisinhallintajoukon tilannekatsauksen. Hän tarkasti suomalaisjoukon kunniaosaston ja tutustui suomalaisen kriisinhallintajoukon toimintaan. Presidentti Halonen tapasi myös siviilikriisinhallintaan osallistuvia suomalaisia.

Tasavallan presidentti saapui tiistaina iltapäivällä 18. tammikuuta puolustusvoimien lennolla Mazar-i-Sharifiin. ISAF–joukkojen komentaja, kenraali David H. Petraeus ja presidentti Halonen kävivät videokeskustelun operaation tilanteesta. Videokeskusteluun osallistui myös Naton korkein siviiliedustaja, suurlähettiläs Mark Sedwill. Lisäksi ISAF-operaation pohjoisen alueen komentaja, saksalainen kenraalimajuri Hans-Werner Fritz selosti alueensa näkymiä Camp Marmalissa.

Sieltä presidentti siirtyi Suomen kriisinhallintajoukon komentajan, everstiluutnantti Mikael Feldtin isännöimänä suomalaisjoukon tukikohtaan Camp Northern Lightsiin, jossa hän, tottakai, tarkasti joukon kunniaosaston. Presidentti keskusteli operaation nykyvaiheesta sekä suunnitelmista tälle vuodelle. Hänelle raportoitiin viime vuoden turvallisuustapahtumista sekä esiteltiin muun muassa operaation lääkintähuollon järjestelyjä. Lisäksi presidentti Halonen tapasi valikoituja sotilaita tukikohdassa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa.

Keskiviikkona 19. tammikuuta presidentti Halosen ohjelmassa olivat muun muassa tutustuminen Camp Marmalissa suomalaisen kriisinhallintajoukon huolto- ja täydennystoimintaan sekä EUPOLissa työskentelevien suomalaisten tapaaminen.

Tasavallan presidentin tarkastusmatkan kohteena oli siis suomalainen kriisinhallintajoukko Afganistanissa. Ohjelmaan ei näin ollen kuulunut tapaamisia Afganistanin valtiollisen tai edes alueellisen johdon kanssa.