Hölkkäri On Web
Tällä palstalla HOW aloitti vuonna 1996. Juttuvinkkejä tai valmiita juttuja Uutisiin voit lähettää
sähköpostilla toimitus(a)holkkari.fi
Tshadissa vuonna 2009 palvelleita rauhanturvaajia määrättiin osallistumaan jumalanpalvelukseen joukon komentajan käskyllä. Hölkkäri uutisoi asiasta eilen. Uskonnonvapauslaki on asiassa selvä kuin pläkki molempiin suuntiin. Uskonnonharjoittamisen mahdollisuus tulee taata, mutta ketään ei saa pakottaa.
Tshadissa palvelleiden rauhanturvaajien tapauksessa pakotettiin vain (ev-lut-)kirkon kirjoissa olevien rauhanturvaajien osallistumista jumalanpalvelukseen. Ei niinkään muiden uskontokuntien edustajia tahi valtiokirkkoon kuulumattomia. Paikalla olleiden rauhanturvaajien mielestä henkinen painostus eli työpaikkakiusaaminen olisi ollut ilmeistä, ellei järjestettyyn ohjelmanumeroon olisi osallistunut. Kieltäytyminen käsketystä jumalanpalveluksesta olisi vaikuttanut kriisinhallintahenkilöstön jatkokelpoisuusarviointeihin, eli suomeksi omaa nimeä mustalle listalle.
Kokenut rauhanturvaajapappi pitää käskyä hyvinkin kyseenalaisena.
- Kokonaan eri kysymys on, onko tällainen rauhanturvahenkilöstön pakottaminen jumalanpalvelukseen viisasta. Rauhanturvajoukon komentajat yleensä osaavat asiansa, mutta tuntematta taustoja en käy arvioimaan tätä (Tshadin) tapausta. Itselläni ei ole moisesta pakottamisesta kokemusta, vaikka olen ehtinyt kolmeen missioon ja tehnyt tätä työtä Suomessakin sentään jonkin aikaa, sanoo kenttärovasti Jukka Helin Hölkkäri On Webille.
Monet Tshadissa palvelleet rauhanturvaajat erosivat kirkosta käskyn jälkeen.
Kristinuskon levittämiselle ei taida olla rajoja missään. Suomalaisia rauhanturvaajia pakotettiin komentajan käskyllä osallistumaan viikottaiseen ja sunnuntaiseen jumalanpalvelukseen kriisinhallintajoukossa Tshadissa. Pakottaminen johti siihen, että osa kriisinhallintajoukon sotilaista erosi suomalaisesta kirkosta.
- Pidimme tätä pakottamista absurdina, mutta suoraa, selkeää käskyä vastaan ei voinut pullikoida. Oli pakko mennä kuuntelemaan "sanaa", sanoo Tshadissa palvellut rauhanturvaaja.
Kirkosta erosi mahtikäskyn myötä lukuisia rauhanturvaajia. Sittemmin käskyä lievennettiin ja jumalanpalvelukset tulivat ikäänkuin "vapaaehtoisiksi".
Alueella toiminut sotilaspappi totesi aikanaan blogissaan, että "sunnuntain messu on Goz Beidan leirissä määrättyä toimintaa kaikille kirkkoon kuuluville. En olisi itse rohjennut asiaa näin määrätä, mutta olen iloinnut, että komentajamme on näin halunnut. Tiedän, että jotkut ovat eronneet kirkosta tämän käskyn vuoksi. "
Viikolla on uutisoitu, että Puolustusvoimat tulee ohjeistamaan henkilökuntaa ja rauhanturvaajia sosiaalisen median käytössä. Hölkkärin propagandaministeriössä ohjeistusta ja koulutusta katsotaan hyvällä sekä samalla toivoo suomalaisten laajemminkin oppivan uuden formaatin käyttöä.
Puolustusvoimien ohjeissa on kuitenkin se vaara, että ne tulkitaan esimerkiksi yksittäisen rauhanturvaajan osalta väärin. Nyt jo harrastetaan minimaalista etunimiin keskittyvää, varovaista esiintymistä julkisuudessa ja samalla tyhmistetään yksilöä entisestään.
Virallista totuutta levittää vain organisaatio, eli vaikkapa SKJA:n tiedottaja tai muu taho. SKJI:ssa ei virallista tahoa näytä edustavan kukaan. EU:n valmiusosastot ovat niin ikään ottaneet Älä kerro -politiikan todella tosissaan. Merivoimien johtamasta NBG:stä eikä reipasotteisen Utin johtamasta erityisen erikoisesta erikoisoperaatiosta anneta ulospäin mitään - ei edes sitä perushöttöä, millä voisi laskun eli veronmaksajien tietonälkää lievittää.
Kaikkien suomalaisten tuntema ainainen ulkomaankirjeenvaihtaja Rauli Virtanen on rauhanturvaajien kimpussa. Monissa sopissa keitetty toimittaja väkästelee kuvateosta suomalaisista rauhanturvaajista. Ennakkotiedon mukaan Virtasen tuleva teos käsittelee rauhanturvaajiamme Suezin veteraaneista vuodelta 1956 aina tämän päivän Afganistanin veteraaneihin.
Aiemmin vastaavia kuvateoksia on ansiokkaasti tehtaillut toimittaja Marjatta Hinkkala.
Nyt kun EU:n merellisen kriisinhallintaoperaation alusyksikkö miinalaiva Pohjanmaa viettää huoltotaukoa ja suurin osa laivan suomalaismiehistöstä lomailee Suomessa, niin ajatuksissa siintää jo seuraava operaatio. Aluksen palveltua puolet pestistään Atalanta-operaatiostaan, niin samalla kokemusta merioperaatioon osallistumisesta on karttunut yllin kyllin.
Nyt voidaankin jo pohtia suomalaisaluksille uusia kansainvälisiä tehtäviä, sillä kustannukset eivät välttämättä ole ollenkaan maaoperaation luokkaa. Operaatioihin osallistumisen hintalappu tullee tulevaisuudessa olemaan varmasti yksi päätöksiin vaikuttava asia. Jalkaväkityyppistä operaatiota pitää huoltaa jatkuvasti, joten ero muun muassa kaluston ylläpitohintaan on merelliseen operaatioon verrattuna vähintäänkin huima.