Tshadissa vuonna 2009 palvelleita rauhanturvaajia määrättiin osallistumaan jumalanpalvelukseen joukon komentajan käskyllä. Hölkkäri uutisoi asiasta eilen. Uskonnonvapauslaki on asiassa selvä kuin pläkki molempiin suuntiin. Uskonnonharjoittamisen mahdollisuus tulee taata, mutta ketään ei saa pakottaa.
Tshadissa palvelleiden rauhanturvaajien tapauksessa pakotettiin vain (ev-lut-)kirkon kirjoissa olevien rauhanturvaajien osallistumista jumalanpalvelukseen. Ei niinkään muiden uskontokuntien edustajia tahi valtiokirkkoon kuulumattomia. Paikalla olleiden rauhanturvaajien mielestä henkinen painostus eli työpaikkakiusaaminen olisi ollut ilmeistä, ellei järjestettyyn ohjelmanumeroon olisi osallistunut. Kieltäytyminen käsketystä jumalanpalveluksesta olisi vaikuttanut kriisinhallintahenkilöstön jatkokelpoisuusarviointeihin, eli suomeksi omaa nimeä mustalle listalle.
Kokenut rauhanturvaajapappi pitää käskyä hyvinkin kyseenalaisena.
- Kokonaan eri kysymys on, onko tällainen rauhanturvahenkilöstön pakottaminen jumalanpalvelukseen viisasta. Rauhanturvajoukon komentajat yleensä osaavat asiansa, mutta tuntematta taustoja en käy arvioimaan tätä (Tshadin) tapausta. Itselläni ei ole moisesta pakottamisesta kokemusta, vaikka olen ehtinyt kolmeen missioon ja tehnyt tätä työtä Suomessakin sentään jonkin aikaa, sanoo kenttärovasti Jukka Helin Hölkkäri On Webille.
Monet Tshadissa palvelleet rauhanturvaajat erosivat kirkosta käskyn jälkeen.
