Hölkkäri On Web

Liity jäseneksi

Tällä palstalla HOW aloitti vuonna 1996. Juttuvinkkejä tai valmiita juttuja Uutisiin voit lähettää
sähköpostilla toimitus(a)holkkari.fi

Kansanedustajat vaativat parempaa turvaa rauhanturvaajille

Kansanedustajat Timo Heinonen ja Outi Mäkelä vaativat tiedotteessaan suomalaisille kriisinhallintatehtävissä toimineille rauhanturvaajille nykyistä parempia yhteiskunnan tukiverkkoja.
Kansanedustajien mukaan entisille rauhanturvaajille on luotava veteraanistatus, ja valtion on kannettava vastuu operaatioissa loukkaantuneista kaikissa tapauksissa. Heidän mukaansa rauhanturvaajia pompotellaan nykyisellään korvaustapauksissa Valtiokonttorin ja puolustusvoimien välillä, mikä ei ole hyväksyttävää.
Asia nousi esille, kun suomalaissotilas haavoittui vakavasti Afganistanissa panssarimiinan räjähdyksessä viime helmikuussa palveltuaan maassa noin vuoden. Räjähdyksen seurauksena sotilas menetti kuulon toisesta korvastaan ja sai vaurioita polveen ja lannerankaan. Julkisuudessa kerrotun mukaan hän on joutunut taistelemaan hoidostaan sen jälkeen, kun kriisinhallintatehtävä Porin prikaatissa päättyi. Valtion tukea toimenpiteelle ei ole, vaan kulut on maksanut Aliupseeriliitto.
- Suomen on otettava mallia toisesta pohjoismaasta, Tanskasta. Siellä hallituksen politiikka korostaa veteraanien kunnioitusta ja arvostusta sekä heidän isänmaansa eteen tekemän tärkeän työn tunnustamista. Tanskan valtio pitää itsestään selvänä ja luonnollisena, että se kantaa vastuun operaatioissa isänmaansa puolesta loukkaantuneista. Veteraanien korvaus- ja tukijärjestelmät perustuvat kunkin yksilön henkilökohtaisiin tarpeisiin.
Toistaiseksi puolustusministeri Wallin ja peruspalveluministeri Guzenina-Richardson ovat vedonneet juuri asetettuun sotilastapaturma-asioiden neuvottelukuntaan nykyistä tilannetta parantavana toimenpiteenä.
- Suomen jatkaessa aktiivista kriisinhallintatoimintaa muun muassa uudella UNIFIL-operaatiolla, tulisi rauhanturvaajien aseman turvaamisen korvaustapauksissa olla itsestään selvyys ja kunnia-asia. Selvitysten sijaan tarvitaan toimenpiteitä, kansanedustajat muistuttavat.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Verkkouutiset. 

Elisabeth Rehn avasi ovet YK-naisille

 

Naisten pääsystä rauhanturvatehtäviin on kulunut 20 vuotta. Ensimmäiset naiset lähtivät joulukuussa 1991 Golanille ja Libanoniin.
Ensimmäisenä naisena maailmassa puolustusministerin asemaan noussut Rehn tai tuttavallisemmin vain “Ellu” avasi suomalaisille naisille ensin ovet rauhanturvaajiksi ja vähän myöhemmin myös vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Helppoa se ei kuitenkaan ollut.
– Ensimmäisiä naisia riepoteltiin julkisuudessa aika lailla, mutta luojan kiitos he olivat niin kovia tyttöjä, että kaikki kestivät paineen.
– Naisjärjestöt ja lehdet väittivät, että minä olen toimittamassa patjoja miehille, täräyttää Ellu Rauhanturvaaja-lehdelle.
– Vastaavaa koin tullessani valituksi puolustusministeriksi. Silloin minun sanottiin pudonneen miesten ja militarismin ansaan. Se ei ollut enää edes surkuhupaisaa, se oli yksinkertaisesti surkeaa, Rehn huokaa.
Naisten mukaantulosta niin rauhanturvatehtäviin kuin armeijaankin saa Elisabeth Rehnin mukaan kiittää myös kahta kokenutta rauhanturvaajaa.
– Gustav Hägglund ja Ensio Siilasvuo, varsinaisia veijareita molemmat, huutelivat eräässä rauhanturvaajien juhlassa eturivistä, että hoida naiset mukaan ja minähän hoidin, hän naurahtaa.
Naisia on palvellut tai palvelee parhaillaan rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä 460. Heistä 173 ei ole suorittanut asepalvelusta. Osa on ollut useissa operaatioissa ja upseeritehtävissäkin on palvellut 55 naista.
Elisabeth Rehnin erikoishaastattelu on luettavissa perjantaina ilmestyvästä Rauhanturvaaja-lehdestä.

 

Kohti kylmää sotaa

Valtiotieteen tohtori ja tutkija Pekka Visuri väläyttää, että Tyynen meren alueelle on kehittymässä kylmän sodan aineksia. Yhdysvallat on siirtämässä painopistettään pois Euroopasta ja Aasiasta, jotta se pystyisi patoamaan Kiinan vaikutusvallan kasvun Tyynen meren alueella.

Hölkkäri On Webin kommentti-kirjoituksessaan Visuri ennustaa, ettei samanlaisia interventioita tulla lähiaikoina näkemään, joita länsimaat harrastivat esimerkiksi Jugoslaviassa ja Afganistanissa.

Lisää rahaa kriisinhallintaan

Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin esitetään ensi vuodeksi määrärahoja 67 miljoonaa euroa, mikä on 7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2011 varsinaisessa talousarviossa. Summat käyvät ilmi puolustusministeriön laatimasta vuoden 2012 puolustusbudjetin talousarvioesityksestä.
Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenojen osuus 56 miljoonaa euroa sisältyy ulkoasiainministeriön pääluokkaan. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen suunniteltu vahvuus eri operaatioissa, pääosin Afganistanissa ja mahdollisessa uudessa Libanonin operaatiossa, olisi vuonna 2012 noin 500 sotilasta.

Suomalaiset pienenevät Afganistanissa

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta ja Tasavallan presidentti Tarja Halonen päättivät tänään, että suomalaisjoukkojen kokoa Afganistanissa supistetaan ensi vuoden aikana. SKJA:n nykyinen mandaattivahvuus 195 sotilasta pienenee 145 sotilaaseen.
Nyt tehty päätös oli odotuksien mukainen, sillä niin Saksa kuin Ruotsikin ovat samansuuntaisia suunnitelmiaan jo julkaisseet.

Seuraavat artikkelit

  1. Kansanedustajat vaativat parempaa turvaa rauhanturvaajille
  2. Elisabeth Rehn avasi ovet YK-naisille
  3. Kohti kylmää sotaa
  4. Lisää rahaa kriisinhallintaan
  5. Suomalaiset pienenevät Afganistanissa

Viimeisimmät HOWtiset