Suomalaiset sotilastarkkailijat palaavat Syyriasta kotimaahan tänään keskiviikkona 22. elokuuta illalla.

Viimeiset kolme sotilastarkkailijaa kotiutetaan, koska YK:n sotilastarkkailuoperaatio Syyriassa päättyy. Operaatio päätettiin lopettaa, koska maan väkivaltaisuudet ovat kiihtyneet.

YK lähetti Syyriaan kaikkiaan 300 aseistamatonta tarkkailijaa. Suomalaisia sotilastarkkailijoita maassa oli enimmillään kymmenen

YK:n turvallisuusneuvosto ei jatka Syyrian tarkkailuoperaatiota. Päätöksestä kertoi Ranskan YK-lähettiläs Gerard Araud tänään turvallisuusneuvoston kokouksen jälkeen. Hänen mukaansa olosuhteet Syyriassa eivät salli operaation jatkamista maassa.

Operaation nykyinen mandaatti päättyy sunnuntaina keskiyöllä.

YK:n turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenmaiden on määrä tavata huomenna lauantaina New Yorkissa keskustellakseen Syyrian tilanteesta.

Syyrian tarkkailuoperaatioon osallistui yhteensä 300 aseistamatonta tarkkailijaa. Tällä hetkellä heitä on Syyriassa vielä noin sata. YK:n mukaan viimeisten tarkkailijoiden on määrä poistua Damaskoksesta ensi viikon perjantaina.

Suomesta operaatioon on osallistunut kymmenen tarkkailijaa. Heistä noin puolet on jo palannut Suomeen ja loput kotiutetaan piakkoin, toteaa puolustusministeriön viestintäjohtaja Jyrki Iivonen.

– Tarkkaa aikataulua ei vielä voida sanoa, mutta suomalaiset palaavat aika pian, Iivonen totesi STT:lle.

Rotaatiokoulutuksessa olevien rauhanturvaajien kotijoukot saivat ensikosketuksen tulevaan rauhanturvamissioon, kun Säkylässä järjestettiin tänään rauhanturvaajien läheisille tarkoitettu tutustumis- ja infopäivä.

Kansainvälisten asioiden sosiaalikuraattori Sanna-Kaisa Lehto-Mäkelä ja apulaishenkilöstöpäällikkö majuri Kari Toivonen taustoittivat nykyisen tukiverkon toimintaa Puolustusvoimien näkökulmasta. Rauhanturvaajaliiton edustaja Kimmo Wirén puolestaan kertoi Liiton tarjoamista tukipalveluista rauhanturvaajille ja heidän läheisilleen. Koulutuskomppanian päällikkö kapteeni Sami Silmu avasi koulutusjakson sisältöä. Isaf-operaatiossa palvellut kapteeni kertoi operaation tämän hetkisestä tilanteesta ja olosuhteista laajemminkin.

Eniten läheisiä askarruttivat luonnollisesti tapaturma- ja vakuutusasiat. Kotijoukot saivat tutustua myös rauhanturvaajien käyttämiin varusteisiin ja kalustoon. Lämminhenkistä päivää kiiteltiin ja se koettiin erityisen tarpeelliseksi.Lisäksi se antoi mahdollisuuden verkostoitumiseen ja synnytettiimpä porukan kesken jopa sähköpostirinki Porin Prikaatin puolesta. Seuraavan kerran nämä kotijoukot tapaavat marraskuussa, kun Tampereella järjestetään palveluksen aikainen läheisille tarkoitettu tilaisuus.

Suomalaisten rauhanturvaajien päätukikohta Libanonin UNIFIL-operaatiossa on UN Post 6-5, eli Tibninin kaupungissa sijaitseva Camp Shamrock. Tukikohta on rakennettu jo 1970-luvun lopulla. Huolimatta siitä, että tukikohtaa on vuosien aikana päivitetty ja laajennettu, osa WC- ja peseytymistiloista ei vastaa siviilimaailman standardeja.

Tilannetta vaikeuttaa osaltaan se, että tukikohta oli alunperin suunniteltu irlantilaissuomalaista pataljoonaa pienemmälle osastolle. Kriisinhallintaoperaatiossa joudutaan siten toimimaan osin kenttäolosuhteita vastaavissa oloissa. Pataljoonassa on myös ilmennyt hygieniaan liittyviä huollon puutteita. Kaikki ongelmat eivät ole vielä lopullisesti ratkenneet, vaikka suomalaiset rauhanturvaajat ovat olleet alueella runsaat kaksi kuukautta.

- Hygeniaan liittyvät puutteet tiedostettiin heti toimialueelle saapumisen jälkeen, ja asiaa on jatkuvasti pidetty esillä irlantilaisten kollegojen kanssa pidetyissä tapaamisissa. Asioita on saatu edistettyä, mutta kehitys on ollut hidasta ja turhautuminen on siten ymmärrettävää, suomalaisjoukon päällikkölääkäri Lassi Närhi arvioi.

Tukikohdan ylläpito on pataljoonan johtovaltio Irlannin vastuulla, mutta hygieniaan liittyvää huoltoa on hoidettu myös suomalaisjoukon kansallisin toimenpitein. Ruokailutiloissa hygienian tasoa saatiin korotettua pian toimialueelle saapumisen jälkeen muun muassa palkkaamalla lisää paikallisia keittiötyöntekijöitä, sillä rakennusteknisistä syistä johtuen ruokailuvälineitä ei voida pestä koneellisesti.

Irlantilaissuomalainen pataljoona on loppukesästä ja alkusyksystä muuttamassa uuteen nykyistä suurempaan ja uudempaan tukikohtaan.

Nykyisen tukikohdan ylläpitoon liittyvistä puutteista huolimatta irlantilaissuomalaisen pataljoonan tärkein tehtävä, eli operatiivinen toiminta on sujunut hyvin. Rauhanturvaajat ovat olosuhteista huolimatta hoitaneet tehtävänsä mallikkaasti, vaikka operaation aloitusvaihe on ollut vaativa ja monet asiat on pitänyt rakentaa alusta alkaen.