Puolustusministeri Carl Haglund on pyytänyt merivoimilta selvitystä Somalian rannikon Atalanta-operaation hankinnoista, kertoo YLE. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan Atalanta-operaation hankinnoissa rikottiin hankintalakia. Lisäksi tarkastuksissa löytyi epäselvyyksiä merivoimien toiminnasta operaation yhteydessä.

Ongelmat liittyvät miinalaiva Pohjanmaan niin sanottuun aluspalvelusopimukseen, joka sisälsi muun muassa huollon ja muonituksen. Kahden miljoonan euron arvoista hankintaa ei tarkastajien mukaan kilpailutettu kunnolla. Sopimusta ei julistettu avoimeen kilpailuun, vaan tarjouspyynnöt lähetettiin neljälle vanhalle yhteistyökumppanille, joista merenkulkualan yritys Wilhelmsen Ships Services sai urakan.

Merivoimien mukaan sopimus oli edullinen eikä ylittänyt budjettia. Ministeri Haglund haluaa kuitenkin muistuttaa, että puolustusvoimat on eräs suurimpia julkisen sektorin hankintaorganisaatioita ja sen tulee toimia asianmukaisesti hankinnoissaan.

Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen sanoo, että Nato vetää joukkonsa Afganistanista, mikäli maan presidentti Hamid Karzai ei allekirjoita turvallisuussopimusta Yhdysvaltain kanssa.

Naton suunnitelmissa on jatkaa Afganistanissa vuoden 2014 jälkeen noin 8000-12000 sotilaan vahvuisella koulutusoperaatiolla. Yhdysvallat puolestaan olisi halukas säilyttämään jalansijansa maassa pitämällä muun muassa Bagramin lentotukikohdan halllussaan.

Länsimaiset diplomaatit ovat varoitelleet, että mikäli presidentti Karzai ei taivu Yhdysvaltain esittämään sopimukseen, maa menettää länsimaisten joukkojen tuoman turvan lisäksi myös noin 8 miljardin dollarin edestä avustuksia.

Valtiontalouden tarkastusvirasto moittii poikkeuksellisen jyrkkäsanaisesti Suomen sotilaallisen kriisinhallinnan ohjausta, kertoo YLE. VTV antoi eduskunnan puolustusvaliokunnalle raportin, jossa se pitää kriisinhallinnan tavoitteidenasettelua puutteellisena, epäsystemaattisena ja epäloogisena.

Virasto arvostelee ulko- ja puolustusministeriöitä pinnallisista riskiarvioista ja kriisinhallintaa koskevien selontekojen huonosta laadusta. VTV:n mukaan ministeriöt eivät ole ryhtyneet toimenpiteisiin riskiarvioita parantaakseen, vaikka eduskunnan valikokunnat ovat huomauttaneet asiasta toistuvasti.

Puolustusvaliokunta huolissaan

Eduskunnan puolustusvaliokunta on huolissaan Valtiontalouden tarkastusviraston raportista. Se ja ulkoasianvalikunta ovat saaneet virastolta tarkemman selvityksen tarkastuksesta, jossa on selvitelty muun muassa Tshadin, Somalian rannikon, Malin ja Libanonin operaatioita.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö ihmettelee kriisinhallinnan leväperäisyyttä. Hän vaatii selkeämpiä arvioita kriisinhallinnan vaikutuksista ja ehdottaa operaatioiden rahoituksen miettimistä uudestaan. Niinistö pohtii vaihtoehtoa, jossa kriisinhallinnan menot olisivat osa puolustusbudjettia.

VTV arvostelee esimerkiksi Somalian rannikon Atalanta-operaation toteutusta. Viraston mukaan aluspalveluiden hankintaa ei tehty hankintalain mukaisesti eikä taloudellisuutta painotettu riittävästi hankinnoissa. Ulkoasianvaliokunta on jo aiemmin moittinut operaation valmistelua puutteelliseksi.

Myöskään operaatioiden tavoitteiden asettelussa ei ole onnistuttu. VTV:n raportissa mainitaan, että operaatioasiakirjojen perusteella on vaikea päätellä, miksi on tärkeätä osallistua juuri kyseessä olevaan operaatioon ja mikä sen merkitys on Suomen kriisinhallinnan kokonaisuudelle. Virasto patistelee myös sisäministeriön ottamista mukaan kriisinhallintakatsausten laadintaan, koska se vastaa siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksista.

Tuloksellisuuden arviointi kateissa

Ulko- ja puolustusministeriö saavat moitteita myös kriisinhallinnan tuloksellisuuden arvioinnista. Valtiontarkastuksen tarkastusviraston mukaan kriisinhallinnan tuloksellisuudesta ei saa kokonaiskuvaa eikä yksittäisenkään operaatioiden onnistumisesta raportoida systemaattisesti jälkikäteen. Toteutuneiden kustannusten käsittely ja vertailu puuttuu myös. Virasto katsookin, että operaatioiden määrärahan käytöstä tulisi raportoida eduskunnalle nykyistä selvemmin.

Puolustusministeriö puolustautuu

Puolustusministeri Carl Haglund ei ole vastannut arvosteluun. Hänen sijaansa puolustuministeriön kansliapäällikkö Arto Räty on kommentoinut arvostelua ja toteaa, että Suomi on tarkkaan harkinnut, mihin operaatioon lähtee ja se raha, mitä on käytetty, on käytetty järkevällä tavalla. Räty kiistää jyrkästi, että kriisinhallinnan rahankäyttö olisi leväperäistä.

Räty kuitenkin myöntää vaikeudet kriisinhallinnan tavoitteiden raportoinnissa, muistuttaen siitä, että Suomi osallistuu operaatioihin vain pienellä panoksella, joten tavoitteen määrittely kansallisesti voi olla hankalaa. Hyödyt kuitenkin ovat hänen mielestään selkeitä. Operaatioiden ansiosta Suomen kansainvälinen asema ja sotilaallinen osaaminen ovat vahvistuneet.

Naton komentaja, amerikkalainen kenraali Philippe Breedlove sanoo, että Ranska aikoo vetää suurimman osan jäljellä olevista joukoistaan pois Kosovosta. Jäljelle jää vain pieni määrä esikuntahenkilöstöä. Ranskan päätös johtuu siitä, että maa on sitoutunut voimakkaasti Malin ja Keski-Afrikan tasavallan kriisinhallintaoperaatioihin.

Naton mukaan Ranskan vetäytyminen KFOR-operaatiosta on puhtaasti kansallinen päätös eikä se vaikuta operaatioon. Tarkkaa aikataulua vetäytymisestä ei kuitenkaan ole vielä ilmoitettu.

Ranskalla on Kosovon 5000 sotilaan vahvuisessa KFOR-operaatiossa vielä 320 sotilasta. Ranskalaiset ovat palvelleet levottomassa Kosovon pohjoisosassa, missä on ollut tasaisin väliajoin yhteenottoja Kosovon serbien ja albaanien välillä.