Suomi osallistuu Iso-Britannian johtamaan Euroopan unionin taisteluosastoon (EUBG16) vuonna 2016. Suomen ja Iso-Britannian lisäksi taisteluosastoon osallistuvat Ruotsi, Irlanti, Latvia ja Liettua.

Suomalaisen osaston pääosa astui palvelukseen 14. maaliskuuta Säkylässä. Pääosin reserviläisistä koostuvan joukon koulutus käynnistyi varustamisella ja jatkuu Porin prikaatissa aina kesäkuun loppuun asti. Taisteluosaston valmiusvuoro alkaa koulutuksen jälkeen 1. heinäkuuta ja kestää vuoden loppuun asti.

Suomi asettaa taisteluosastoon tiedustelujoukkueen, ilmatulenjohtoryhmän, esikuntaupseereita ja kansallisen tukielementin huollon toteutukseen. Joukon vahvuus on kokonaisuudessaan reilut 50 sotilasta.

Osallistuminen EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon kehittää ja ylläpitää puolustusvoimien kriisinhallintatehtävien edellyttämää sotilaallista suorituskykyä ja yhteensopivuutta. Osallistumista hyödynnetään edelleen kansallisen puolustuksen kehittämiseen ja kotimaiseen viranomaisyhteistyöhön.

Seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyvät rauhanturvaajat ovat olleet YK:lle ongelma vuosikymmenten ajan – ja ovat sitä edelleen. Vaikka kansainvälisellä järjestöllä on seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalirikosten suhteen nollatoleranssi, esimerkiksi vuonna 2014 YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon raportoi 79 epäillystä tapauksesta.

Viime vuonna ryhmä diplomaatteja ja YK:n työntekijöitä vaativat, että YK poistaisi koskemattomuuden rauhanturvaoperaatiossa seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyneiltä rauhanturvaajilta. YK:n mukaan useimmissa tapauksissa koskemattomuus voidaan jo ottaa pois YK:n siviilityöntekijöiltä ja poliiseilta. Näin heitä voitaisiin syyttää rikoksista, jotka eivät liity suoraan työtehtäviin. Sotilaita puolestaan koskevat rauhanturvaoperaatioissa mukana olevien maiden sotilaslait, minkä takia YK voi olla hyväksikäyttötapauksissa aseeton.

Keskustelu ongelmista on kiihtynyt viime aikoina, pari viikkoa sitten julkaistun raportin mukaan YK:n työntekijöihin kohdistui 99 uutta seksuaalirikosepäilyä vuonna 2015. Uutistoimisto Reutersin haltuunsa saaman raportin mukaan valtaosa seksuaalirikosepäilyistä liittyy työntekijöihin, jotka ovat työskennelleet rauhanturvatehtävissä. Suurin osa rikoksista epäillään tapahtuneen Afrikan maissa. Raportti ehdottaa, että YK:n rauhanturvaajista voisi koota dna-rekisterin mahdollisten rikostutkintojen helpottamiseksi.

Reutersin mukaan raportti esittää myös, että syytteet pitäisi voida nostaa maassa, jossa epäillyt rikokset ovat tapahtuneet. Raportin mukaan syytteiden nostamisen jättäminen rauhanturvaajien kotimaiden vastuulle voi johtaa siihen, että oikeudenkäyntejä on vaikea seurata.

Viime vuonna julkistetun YK:n sisäisen raportin mukaan rauhanturvaoperaatioissa on vuosina 2008–2013 noussut esiin noin 500 epäilyä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. YK:n mukaan epäilyt kohdistuvat Georgian, Ranskan, Tšadin, Päiväntasaajan Guinean, Kongon demokraattisen tasavallan, Liberian, Haitin ja Etelä-Sudanin rauhanturvajoukkoihin.

Asiasta on uutisoinut muun muassa Helsingin Sanomat verkkosivuillaan.

UNIFIL-operaation suomalais-irlantilainen pataljoona jatkaa Libanonin asevoimien tukemista Ulkoministeriöltä saamallaan 60 000 euron lahjoituksella. Tuki on kahdenvälinen ja se toteutetaan Libanonin asevoimien ja UNIFIL:n strategisen yhteistyöprosessin puitteissa osana suomalais-irlantilaisen pataljoonan sotilas-sotilas yhteistyötä (military-military cooperation, MIMIC).

UNIFIL:n ja Libanonin asevoimien välinen strateginen yhteistyöprosessi, Strategic Dialogue, pyrkii vahvistamaan Libanonin asevoimien kykyä ja kapasiteettia ottaa suurempi vastuu turvallisuuden ylläpidossa Etelä-Libanonissa ja Libanonin aluevesillä. Suomalais-irlantilaisen pataljoonan toteuttamalla tukiprojektilla Libanonin asevoimien Etelä-Litanin sektorin esikuntaan (LAF South Litani Sector Headquarters, SLT HQ) lahjoitettiin rakennusmateriaalia kahteen majoitusparakkiin,  aurinkokennovalaisimia, sähkögeneraattoreita sekä kaasukäyttöisiä liesiä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2236 (2015) ohjaamana.

UNIFIL tavoittelee turvallisen ja vakaan elinympäristön luomista ja ylläpitämistä Etelä-Libanonissa Litanijoen ja sinisen linjan välillä olevalla alueella. Alueen turvallisuus on ensisijaisesti Libanonin asevoimien vastuulla, mutta UNIFIL tukee ja avustaa Libanonin asevoimia tehtävän toteuttamisessa Yhdistyneinen Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1701 (2006) mandaatin mukaisesti.

Nyt toteutettu projekti on jatkoa vuonna 2014 aloitetulle yhteistyölle, jossa Libanonin asevoimille lahjoitettiin majoitus- ja suihkukontteja sekä vesisäiliöitä. Suomalais-irlantilainen pataljoona tekee yhteistyötä Libanonin asevoimien kanssa operatiivisen toiminnan puitteissa päivittäin. Erilaisten tukiprojektien lisäksi pataljoona kouluttautuu ja partioi yhdessä Libanonin asevoimien sotilaiden kanssa.