Eduskunta kannattaa yksi­mie­li­sesti sitä, että Suomi vahvistaa osal­lis­tu­mis­taan soti­laal­li­seen krii­sin­hal­lin­ta­o­pe­raa­tioon Irakissa vuoden ajan. Moni kansa­ne­dus­taja toi kuitenkin esille huolen sotilaiden turval­li­suu­desta korkean riskin operaatiossa, kun ulko­a­si­ain­va­li­o­kunnan kannanotto hallituksen selontekoon torstaina hyväksyttiin.

Suomi on syyskuussa lähettämässä 50 sotilasta lisää Pohjois-Irakiin neuvo­nan­to­teh­tä­viin, jotka tapahtuvat rintamalinjan takana.

Aiemmin lähetetyt 50 sotilasta kouluttavat Kurdistanin peshmerga-tais­te­li­joille sotilaan perustaitoja Arbilin koulu­tus­kes­kuk­sessa. Neuvo­nan­to­teh­tä­vissä suomalainen osasto tukee Kurdistanin turval­li­suus­jouk­kojen prikaati- ja patal­joo­na­tason esikuntia.

Sotilaiden vaarana ovat itse­mur­hais­kujen ja tien­var­si­pom­mien lisäksi myös kemialliset aseet. Puolus­tus­mi­nis­teri Jussi Niinistö (ps.) sanoi, että kemiallisten aseiden käytön uhka alueella on todellinen.

– Operaatioon on lähetetty suojelualan materiaalia, kuten suoja­va­rus­teita ja ilmaisimia. Pyrimme saamaan uuteen kont­ri­buu­tioon myös suojelualan osaamista. Suomalaisella osastolla on käytössä paikalta vuokratut panssaroidut ajoneuvot, hän kertoi.

Suomi vastaa ratkaisulla Ranskan Pariisin terrori-iskujen jälkeen esittämään avunan­to­pyyn­töön. Ranska turvautui EU:n soti­laal­li­seen avunan­to­lau­sek­kee­seen.

Eduskuntaa kiinnosti Suomen asen­noi­tu­minen lausekkeeseen, jota Suomen lainsäädäntö ei tällä hetkellä vastaa.

Ulkoministeri Timo Soinin ja Niinistön mukaan hallitus ottaa asian esille valmisteilla olevassa ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­sessa selonteossa.

– On hyvä, että selvitämme tematiikan perus­teel­li­sesti näiden eri lausekkeiden kanssa. Lissabonin sopimuksen voimaantulon yhteydessä avunan­to­lau­sek­keen tulkittiin tarkoittavan sotilaallista tukea jäsenmaalle, joka lausekkeen aktivoi. Nyt kun uhkakuvat ovat moni­nais­tu­neet, myös käsitys mahdollisen avun muodoista on moninaistunut, Soini sanoi.

Niinistön mielestä artiklan joustava tulkinta on Suomen etu ja Ranskan avunpyyntö hyvä harjoitus, josta on syytä ottaa opiksi.

Asiasta uutisoi Suomenmaa verkkosivuillaan.

Taleban julisti tiistaina aloittavansa keväthyökkäyksen Afganistanissa. Järjestön mukaan se tarkoittaa sissien ja itsemurhapommittajien iskuja hallituksen kohteisiin ja vastapuolen komentajien salamurhia.

Vuotuinen keväthyökkäys aloittaa niin sanotun taistelukauden, jota lämpenevä sää helpottaa. Talvisin taistelut hiipuvat, kuluneena talvena tosin tyypillistä lyhyemmäksi aikaa, kertoo uutistoimisto AFP.

”Jihad aggressiivista valtaajaa, uskottomien armeijaa vastaan on harteillemme asetettu pyhä velvollisuus. Se on ainoa keinomme islamilaisen järjestelmän saavuttamiseksi ja itsenäisyytemme palauttamiseksi”, Taleban kertoi tiedotteessaan uutistoimisto Reutersin mukaan.

Taleban on käyttänyt hyväkseen ulkomaisten joukkojen vetäytymisen taistelutoimista vuoden 2014 lopussa. Se on sittemmin kamppaillut hallituksen joukkoja vastaan eri puolilla maata ja onnistui viime vuonna jopa valtaamaan hetkellisesti Kunduzin kaupungin Pohjois-Afganistanissa. Talebania pidetään vahvempana sitten syrjäyttämisensä Yhdysvaltain johdolla vuonna 2001.

Afganistanin hallitus on turhaan yrittänyt edistää rauhanneuvotteluja Talebanin kanssa.

Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat verkkosivuillaan.

Suomi osallistuu Resolute Support- operaatioon Afganistanissa vuonna 2016 noin 40 sotilaan kokonaisvahvuudella. Suomalainen osasto muodostuu neuvonantajista, lääkintäryhmästä, esikuntaupseereista sekä kansallisesta huolto- ja tukiosasta.