Suomi on osallistunut Isisin vastaiseen operaatioon viime kesästä lähtien. Noin viidenkymmenen sotilaan osasto kouluttaa kurdien peshmerga-taistelijoita taisteluihin Isisiä vastaan leirillä Erbilin kaupungissa Pohjois-Irakin kurdialueella.

– Se on pääosin perusjalkaväkikoulutusta, ammuntoja, asutuskeskustaisteluja ja ryhmän etenemismuotoja, kaikkea mikä suomalaisellekin sotilaalle ja reserviläiselle on tuttua, prikaatikenraali Petri Hulkko sanoo Ylen haastattelussa.

Pääosin reserviläisistä koostuvat suomalaiskouluttajat on turvallisuussyistä eli ääri-islamistien koston varalta pidetty visusti julkisuudelta piilossa.

Suomi on vajaassa vuodessa ehtinyt kouluttaa Hulkon mukaan pataljoonan verran sotilaita, eli noin tuhat kurdia. Koulutus on otettu Hulkon mukaan erittäin hyvin vastaan. Suomalaiset reserviläiset ovat monenikäisille kurditaistelijoille ikään kuin vertaiskouluttajia.

Koulutus on auttanut kurdeja muun muassa haavoittuneiden hoidossa ja itsetehdyiltä räjähteiltä suojautumisessa.

– Tappiot rintamalla ovat vähentyneet. Kaikki koulutus on otettu vastaan kiitollisuudella ja erittäin motivoituneesti, Hulkko sanoo.

Suomi päätti keväällä jatkaa operaatiota ainakin vuodella. Suomi kaksinkertaistaa syksyllä Erbilin osaston vahvuuden sataan sotilaaseen ja jatkaa Erbilin alueella ainakin loppukesään 2017 asti.

Uutistoimisto AFP:n mukaan Norja lähettää 60 sotilasta kouluttamaan Isisiä vastaan taistelevia syyrialaisia oppositiojoukkoja. Norjan erikoisjoukkoihin kuuluvat sotilaalliset neuvonantajat kouluttavat syyrialaisia Jordaniassa.

Norja ei kerro tarkemmin, mitä syyrialaisryhmää tai -ryhmiä sotilaat kouluttavat. Norjan puolustusministeri Ine Marie Eriksen Søreiden mukaan ryhmät valitaan perusteellisen prossessin jälkeen. Koulutukseen pääsemisen edellytyksenä on, että ryhmien operaatiot kohdistuvat Isisiä vastaan, eivätkä haittaa yrityksiä saada aikaiseksi rauha Syyriaan.

Norja on mukana Isisin vastaisessa kansainvälisessä liittoumassa, johon osallistuu 65 maata ja järjestöä. Se kouluttaa jo nyt kurditaistelijoita Irakin Kurdistanissa.

Puolustusvoimien ammattisotilaille tulee uudessa laissa velvollisuus osallistua kansainvälisiin sotilasaputehtäviin. Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) on vahvistanut, että osallistumisvelvollisuus kuuluu hallituksen pian antamaan lakiesitykseen eduskunnalle.

Niinistön mukaan Puolustusvoimien osalta uusi asia ovat sellaiset tehtävät, joissa voidaan käyttää sotilaallisia voimakeinoja.

- Kun Suomi sitoutuu tiettyihin velvoitteisiin, tulee meillä olla mahdollisuus täyttää kyseiset velvollisuudet. Minusta on luonnollista, että Puolustusvoimien henkilöstö ja siellä erityisesti ammattisotilaat täyttävät valtiojohdon heille antamat tehtävät, Niinistö kommentoi.

Niinistö arvioi, suomalaissotilaita tuskin lähetettäisiin sotimaan Euroopan ulkopuolelle.

- Nämä keskinäisen avun velvoitteet ovat todennäköisesti sen verran harvinaisia tapauksia, ettei niissä ole tarpeen miettiä rahan käyttöä ensimmäisenä säästönäkökulmasta, Niinistö sanoi.

Asiasta uutisoi Keskisuomalainen.

Suomi osallistuu Ruotsin, Irlannin, Latvian ja Liettuan kanssa Iso-Britannian  johtamaan Euroopan unionin taisteluosastoon tänä vuonna. Joukon valmiusvuoro alkaa 1. heinäkuuta 2016 päättyen vuoden loppuun. Joukon pääharjoitus (LIVEX) järjestetään 2.-20. toukokuuta Salisburyn alueella Iso-Britanniassa.
 
Suomesta harjoitukseen osallistuu valmiuteen asetettava EUBG- taisteluosaston tiedustelujoukkue, ilmatulenjohtoryhmä sekä esikuntaupseereita. Suomesta osallistuvan harjoitusjoukon vahvuus on kokonaisuudessaan noin 50 sotilasta, joista pääosa on reserviläisiä.

Kalusto laivataan Hangosta Iso-Britanniaan noin viikko ennen harjoituksen alkua, pääosa harjoitusjoukon henkilöstöstä siirtyy harjoitusalueelle 27. huhtikuuta alkaen. Kalusto laivataan takaisin Suomeen toukokuun lopussa.

Harjoitus on EUBG16- joukon evaluointiharjoitus, jonka tarkoituksena on varmistaa eri maiden asettamien joukkojen riittävä yhteistoiminta- ja suorituskyky. Suomen lisäksi harjoitukseen osallistuu joukkoja Iso-Britanniasta, Irlannista, Ruotsista, Latviasta ja Liettuasta.

Osallistuminen EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon kehittää ja ylläpitää puolustusvoimien kriisinhallintatehtävien edellyttämää sotilaallista suorituskykyä ja yhteensopivuutta. Osallistumista hyödynnetään edelleen kansallisen puolustuksen kehittämiseen ja kotimaiseen viranomaisyhteistyöhön.

Osallistuminen tukee etenkin reserviläisen osaamisen kehittämistä sekä kotimaan puolustuksen että kansainvälisten tehtävien tarpeeseen.