Ilmavoimat osallistuu 7.–8. kesäkuuta Baltiassa järjestettävään Naton jäsen- ja rauhankumppanuusmaiden Ramstein Alloy 2 -koulutustapahtumaan.
 
Ramstein Alloy -tapahtumissa Naton jäsen- ja rauhankumppanuusmaiden ilmavoimat harjoittelevat yhteistoimintaa Itämeren alueella käyden läpi erilaisia ilmavalvonta- ja päivystystoimintaan liittyviä skenaarioita. Tapahtumien tavoitteena on alueen ilmavoimien yhteistoiminnan kehittäminen. Vuodesta 2008 alkaen Ilmavoimat on osallistunut vastaavanlaisiin koulutustapahtumiin useita kertoja. Vuoteen 2016 asti koulutustapahtumat toteutettiin nimellä Baltic Regional Training Event (BRTE).

Ilmavoimien Hornet-monitoimihävittäjät osallistuivat vuoden 2016 ensimmäiseen Ramstein Alloyhyn huhtikuussa. Kesäkuun tapahtuman jälkeen Ramstein Alloy järjestetään vuonna 2016 vielä kolmannen kerran syyskuussa.
 
Kesäkuun Ramstein Alloy 2:ssa ilmavoimat osallistuvat monikansallisiin lentokierroksiin, joiden aikana harjoitellaan tunnistuslentoja ja ilmataistelua. Hornet-monitoimihävittäjät osallistuvat koulutustapahtumaan Karjalan lennoston Rissalan tukikohdasta käsin tukeutuen lentokierrosten välissä Liettuassa sijaitsevaan Šiauliain lentotukikohtaan. Lentokierrokset lennetään kansainvälisen merialueen yläpuolella ja Baltian maiden ilmatilassa.
 
Koulutustapahtumaan osallistuvat ilmavoimien Hornetien lisäksi monitoimihävittäjiä Ison-Britannian, Portugalin ja Saksan ilmavoimista ja suihkuharjoituskoneita Liettuan ilmavoimista. Lisäksi tapahtumaa tukevat  Yhdysvaltain ja Saksan ilmavoimien ilmatankkauslentokoneet, Liettuan ilmavoimien kuljetuskone ja Ison-Britannian ilmavoimien AWACS -ilmavalvonta- ja taistelunjohtokone.
 

23. toukokuuta 2007 norjalais-suomalais-latvialaisen PRT (Provincial Reconstruction Team) partio oli operatiivisessa tehtävässä Maimanan kaupungissa. Partio oli edennyt noin sata metriä PRT:n tukikohdasta, kun sitä vastaan tehtiin räjähdeisku. Räjähteenä käytettiin 122 mm:n tykistökranaattia, joka laukesi partion tullessa kohdalle. Osastossa oli kaksi suomalaista, jotka toimivat henkilösuojaustehtävässä. Vakavimmin iskussa loukkaantuivat kersantti Petri Immonen ja paikallistulkki, jotka molemmat menehtyivät vammoihinsa. Immonen oli kotoisin Kymenlaaksosta. Hän toimi rajavartiolaitoksen palveluksessa ja oli innokas laskuvarjohypyn harrastaja. Kuollessaan hän oli 29-vuotias.

Tasan yhdeksän vuotta traagisesta tapahtumasta kokoontuivat Camp Marmalin suomalaiset rauhanturvaajat ja leirissä työskentelevä poliittinen neuvonantaja Antti Kuusi kunnioittamaan kersantti Petri Immosen muistoa. Tilaisuuteen osallistui myös ruotsalaisia ja norjalaisia rauhanturvaajia. Eräs heistä oli palvellut Maimanassa yhdessä Petri Immosen kanssa.

Seppeleenlaskun jälkeen pitämässään puheessa SOA:n kansallinen vanhin eversti Jussi Tudeer muisti Petri Immosen lisäksi kaikkia niitä rauhanturvaajia, jotka ovat menettäneet henkensä tai terveytensä kriisinhallintatehtävissä sekä heidän omaisiaan. Samalla hän pyysi paikalla olevia rauhanturvaajia muistamaan ystäviään, perheitään ja läheisiään, jotka kantavat huolta sydämessään kaukana palveluksessa olevien rakkaittensa puolesta. Arvokas tilaisuus päättyi osallistujien hiljentymiseen kersantti Immosen muistolle.

Afganistanin operaatio on vaatinut kahden suomalaisen rauhanturvaajan hengen.

Asiasta uutisoi Puolustusvoimat verkkosivuillaan.

Everstiluutnantti Kari Kaakinen luovutti UNIFIL-operaation suomalais-irlantilaisen pataljoonan (FINIRISHBATT) komentajan tehtävät everstiluutnantti Vesa Vainiolle 23. toukokuuta 2016. Everstiluutnantti Vainio toimii myös Libanonin suomalaisen krisinhallintajoukon (SKJL) komentajana.

Komentajan vaihtoa juhlittiin pataljoonan päätukikohdassa paraatilla ja ohimarssilla. Paraatissa UNIFIL-operaation läntisen sektorin komentaja, prikaatikenraali Arturo Nitti luovutti YK:n lipun komentajan vaihtumisen merkiksi everstiluutnantti Kaakiselta everstiluutnantti Vainiolle.

Everstiluutnantti Kaakinen korosti jäähyväispuheessaan suomalais-irlantilaisen pataljoonan uskottavuutta ja ammattitaitoa sekä kehotti jokaista sotilasta olemaan ylpeä työpanoksestaan. Hän myös muistutti joukkoa ja uutta komentajaa maan tapojen ja kulttuurin kunnioittamisen tärkeydestä vastavuoroisen arvostuksen saavuttamiseksi.

Komentajan vaihtotilaisuuteen osallistui edustajia UNIFIL-operaation eri kansallisuuksista ja Libanonin asevoimista. Tilaisuudessa oli myös paikallisia vaikuttajia ja pataljoonan yhteistyökumppaneita. Suomalais-irlantilaisen pataljoonan uusi komentaja everstiluutnantti Vainio on palvellut aiemmin kriisinhallintatehtävissä Kosovossa ja Afganistanissa.

Suomi toimii johtovaltiona Etelä-Libanoniin sijoitetussa suomalais-irlantilaisessa pataljoonassa. Pataljoonassa palvelee tällä hetkellä noin 500 rauhanturvaajaa Suomesta, Irlannista ja Virosta. Suomalaisia pataljoonassa on noin 300.