YK:n Kosovon erityisedustaja Zahir Tanin kertoi perjantaina 26. elokuuta YK:n turvallisuusneuvostolle, että vakaasta tilanteesta huolimatta taustalla olevat jännitteet ovat yhä olemassa Kosovossa. Tanin kertoi tavanneensa Kosovon oppositiopuolueiden johtoa. Hänen mukaansa oppositio yrittää edelleen hyödyntää kriisiä, mutta ovat kuitenkin tietoisia, että väkivalta haittaa tavoitetta saada poliittista valtaa.

Tanin tapasi taannoin paikallisia viranomaisia ja yhteisöjä. Esiin nousivat muun muassa huoli maan työllisyystilanteesta julkisista palveluista. Tapaamisissa nousi esiin myös se, että eri ryhmillä on halua parantaa etnisten ryhmien luottamusta ja yhteistyötä.

Erityisedustajan mukaan Kosovon johto painottaa alueellista yhteistyötä. Johdolla on myös ymmärrystä eri osapuolten kantoihin. Maan johto myös ymmärtää kansainvälisen kanssakäymisen tärkeyden ja pitää sitä onnistuneena.

Tanin totesi turvallisuusneuvostolle, että Kosovossa konfliktin vaikutukset näkyvät edelleen maassa. Sen takia YK:n toiminnan painopiste pitäisi saada yhteisöjen auttamiseen, jotta konfliktista toipuminen onnistuisi.

- Noin 16 000 ihmistä on edelleen pakolaisena Kosovon sisällä, vielä enemmän maan rajojen ulkopuolella. Monet ovat joutuneet rakentamaan uuden elämän uudessa paikassa. Turvallinen paluumuutto on jokaisen perusoikeus. Paluumuutto vaatii sitoutumista niin yhteisöltä kuin paluumuuttajilta.

Tanin kertoi myös, että monet ovat rekisteröityneet paluumuuttajiksi, mutta paluu ei ole vielä ollut mahdollista. Sen takia paluumuuton edellytyksiin pitää satsata ja sitouttaa yhteisöt mukaan, jotta pakolaisilla olisi mahdollisimman hyvät ja turvalliset mahdollisuudet palata kotiin.

Tilanne on viime kuukausina ollut rauhallinen Kosovossa. Viimeisten kolmen kuukauden aikana laajat etnisiin ryhmiiin ja kulttuurikohteisiin kohdistuvat iskut ovat pysyneet samalla tasolla. UNMIKin mukaan Kosovossa tehdään keskimäärin 25 etniseksi rikokseksi tulkittavaa rikosta kuukaudessa. Suurimmassa osassa rikoksista motiivi on kuitenkin "ei poliittinen".

17 vuotta konfliktin jälkeen kateissa on yhä noin 1 600 henkilöä.

- Kadonneiden löytäminen ja heidän kohtalonsa selvittäminen on tärkeää, eikä asiaa saa unohtaa. Se vaatii sitoutumista kaikilta, myös meiltä, toteaa Tanin turvallisuusneuvostolle.

Taninin mukaan väkivaltaisten ääriliikkeiden kitkeminen on maailmanlaajuinen haaste. Hänen mukaansa Kosovon viranomaiset ovat tietoisia, että radikaalien islamistien järjestäjät ovat läsnä maassa ja Kosovo pyrkii tekemään parhaansa asian eteen.

Puolustusministeriö teki 17. elokuuta päätöksen Suomen osallistumisesta Libyan kemiallisten aseiden lähtöaineiden hävittämiseen yhdessä Tanskan kanssa. Operaatio käynnistyy suomalaisten osalta tiistaina 23. elokuuta.

Operaatio on kemiallisten aseiden kieltojärjestön (OPCW) johtama ja perustuu YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 2298 (2016). Libya on pyytänyt kemiallisten aseiden kieltojärjestöltä (OPCW) apua maassaan jäljellä olevien kemiallisten aseiden ohjelmaansa kuuluneiden kemikaalien hävittämiseen. Kyseessä on vastaavanlainen operaatio kuin Syyrian kemiallisten aseiden hävittäminen vuosina 2013–2014.

Tanska toimii operaatiossa johtovaltiona yhteistyösuhteessa kemiallisten aseiden kieltojärjestöön (OPCW). Tanska on muodostanut taisteluosaston, joka käsittää saattavan sota-aluksen, ro-ro-aluksen sekä Iso-Britannian asettaman saattoaluksen. Operaation luonne tulee olemaan siviilikriisinhallinnan tyyppinen, mutta sitä tuetaan sotilaallisilla suorituskyvyillä.

Suomi osallistuu operaatioon kahdella neuvonantaja- ja asiantuntijatehtäviin sijoitettavalla sotilaalla enintään 120 vuorokauden määräajaksi. Operaatio alkaa suomalaisten osalta 23.elokuuta, jolloin he liittyvät Välimerellä tanskalaiseen laivasto-osastoon. Suomalaiset eivät toimi Libyan maaperällä, vaan heidän tehtävänsä ovat alusympäristössä osana tanskalaista CBRN- yksikköä.

Tehtävät aluspalveluksessa ovat suojeluvalvonta- ja tiedustelu, uhka- ja riskikartoitukset, tilannekuvan ylläpitäminen sekä päivystystehtäviin osallistuminen. Operaation arvioitu kesto on muutamia viikkoja. Suomen osallistuminen operaatioon päättyy laivasto-osaston siirtyessä Atlantille.

YK on myöntänyt, että se on osallinen Haitin koleraepidemian leviämisessä kuusi vuotta sitten. Pääsihteeri Ban Ki-moonin viestitti olevansa pahoillaan haitilaisten kärsimyksistä. 

– Yhdistyneillä kansakunnilla on moraalinen vastuu koleraepidemian uhreista ja epidemiasta toipuvan Haitin auttamisesta, pääsihteerin tiedottaja totesi perjantaina uutistoimisto Reutersin mukaan.

YK aikoo tukea Haitia puhtaan veden, sanitaation ja terveysjärjestelmien rakentamisessa. Avustussuunnitelmat esitellään kahden kuukauden kuluessa.

Yli 9 000 haitilaista kuoli ja noin 770 000 sairastui koleraepidemiassa, joka sai alkunsa vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeen. YK on aiemmin kieltänyt olevansa vastuussa epidemiasta.

Useiden tutkimusten mukaan kolera levisi Haitiin nepalilaisten YK-rauhanturvaajien mukana. Rauhanturvaajien tukikohdan jätevedet johdettiin puhdistamattomana jokeen, josta epidemia lähti leviämään.

Koleraa esiintyy Nepalissa aika ajoin, mutta Haitilla sitä ei ollut tavattu lähes sataan vuoteen ennen epidemiaa. Tautia ei ole vieläkään saatu pysäytettyä. Hengenvaarallista ripulia aiheuttava kolera leviää saastuneen veden mukana.

Koleran uhrit ovat nostaneet YK:ta vastaan useita korvausvaatimuksia oikeusistuimissa Yhdysvalloissa. Oikeusistuimet ovat kuitenkin tähän mennessä todenneet järjestön nauttivan diplomaattista koskemattomuutta, eikä sille siksi ole voinut tuomita korvauksia.

Asiasta uutisoi YLE verkkosivuillaan.

Hölkkäri On Webin hallitus julkaisi avoimen kirjeen Suomen Rauhanturvaajaliiton johdolle 17. elokuuta. Avoimen kirjeen aiheena oli se, miksi yhdistys ei voi asettaa kahta ehdokasta liiton hallitukseen, vaikka ensin annettiin ymmärtää, että ehdokkaista on pulaa. Voit lukea avoimen kirjeen tästä. Mainittakoon tässä vaiheessa, että avoimen kirjeen takana on jokainen HOW:n hallituksen jäsen.

Kirjeen julkaisemisen jälkeen selvisi monenlaisia asioita, muun muassa se, että liitto on todella rajannut ehdokkaiden määrän yhteen per yhdistys. Sääntö nuijittiin läpi viime kevään liittokokouksessa.

Hölkkäri On Webin hallitus oli siis väärässä. Silloin kun on väärässä, rehdeintä on myöntää se suoraan.

Mielenkiintoisinta tässä asiassa on kuitenkin se, että ehdokkaita listattaessa HOW:n ilmoitus kahdesta ehdokkaasta meni läpi. Siihen kiinnitettiin huomiota vasta myöhemmin. Eli siis joku muukin taho on "pihalla" liiton säännöistä kuin Hölkkäri On Webin hallitus.

Artikkelin julkaisun jälkeen Suomen Rauhanturvaajaliiton toimihenkilöt olivat yhteydessä HOW:n hallitukseen. Se, miten tällainen väärinkäsitys on päässyt syntymään, on vielä epäselvää.