Tasavallan presidentti päätti valtioneuvoston esityksestä 28.6.2017, että Suomen osallistumista Irakin OIR (Operation Inherent Resolve) -operaatiossa jatketaan noin 100 sotilaalla vuoden 2018 loppuun asti. Suomi on osallistunut Pohjois-Irakissa kurdien hallinnoimalla alueella operaation koulutustoimintaan elokuusta 2015 alkaen noin 50 sotilaalla ja neuvonantotoimintaan elokuusta 2016 alkaen niin ikään 50 sotilaalla.

Vuoden 2017 loppuun mennessä toiminta laajennetaan koskemaan kurdien peshmerga -joukkojen lisäksi myös muita Irakin turvallisuusjoukkoja. Uuden kansallisen mandaatin myötä Suomi voi osallistua koulutus- ja neuvonantotoimintaan Pohjois-Irakin lisäksi myös muualla Irakin alueella. Syyskuusta alkaen Suomalainen kriisinhallinta joukko Irakissa muodostuu alueella jo toimivasta kouluttajaosastosta sekä vuoden 2017 loppuun mennessä muodostuvasta liikkuvasta kouluttaja- ja suojausosastosta sekä tukitehtävistä.

Liikkuvan kouluttajaosaston operatiivinen toiminta alkaa vuoden 2018 alussa. Liikkuva koulutus mahdollistaa entistä paremmin koulutuksen ulottamisen koulutettaville joukoille rintamalinjojen muuttuessa ja etääntyessä Erbilin koulutustukikohdasta. Suomalainen suojausosasto parantaa liikkuvan koulutustoiminnan turvallisuutta ja mahdollistaa koulutuksen antamisen laajemmalla alueella.

Koulutustoiminta

Kuluneen puolen vuoden aikana kouluttajaosaston toiminnan painopisteenä on ollut WAS (Wide Area Security)- ja T3 (Train The Trainer)- kurssien toteuttaminen pysyvissä koulutustukikohdissa. WAS- kurssien keskeistä koulutussisältöä ovat esimerkiksi partiointikoulutus, tarkastuspisteiden toiminta ja etsintäoperaatioiden suorittamisen koulutus. Yksilötasolla perustaidot lääkinnässä ja asekäsittelyssä ovat edelleen koulutuksen keskeistä sisältöä. T3- kursseilla oppilaille on koulutettu perusteet esimerkiksi jalkaväkiryhmän taistelutekniikasta tai lääkinnästä, jonka jälkeen heille on annettu kahden viikon ajan kouluttajakoulutusta. Kurssien tavoitteena on antaa oppilaille perusteet oman erikoistumisalansa ryhmän kouluttamiseen.

Koulutuksen sisältö on kuluneen kevään ja kesän aikana painottunut taistelevien yksiköiden koulutuksesta kohti alueen turvallisuudesta vastaavien joukkojen koulutusta. Lisäksi koulutusosasto on antanut lisäkoulutusta peshmergoille toteuttamalla kevään ja kesän kuluessa seitsemän koulutusoperaatiota rintamalinjan läheisyydessä. Koulutusoperaatioiden tehtävänä oli antaa peshmergoille vallitsevan tilanteen mukaista täydennyskoulutusta ja samalla saatiin paikan päällä palautetta siitä, miten yleinen koulutus on vastannut muuttuvan tilanteen asettamia vaatimuksia.

Koulutuksen kannalta tarkasteltuna operaatio jatkuu seuraavat 12 kuukautta samoin painotuksin. Pääpainopisteenä säilyvät WAS- ja T3- koulutukset. Uutena kehitettävänä kohteena tulee olemaan laajempaa kouluttaja koulutusta antava kurssikokonaisuus. Kyseinen koulutuskokonaisuus kestää noin kuusi kuukautta ja antaa kattavammat valmiudet toimia kouluttajana kuin T3- kurssit.

Kokonaisuutena suomalaisten antama koulutus Irakissa on parantanut koulutettavien joukkojen kykyä toimia kokonaisena yksikkönä ja kehittänyt näin kykyä selviytyä taistelutilanteessa sekä luonut perusteita laajemman turvallisuustilanteiden ja -alueiden hallintaan. Lääkintäkoulutus on pienentänyt taisteluissa haavoittuneiden kuolleisuutta ja etenkin improvisoituihin räjähteisiin (IED) liittyvä koulutus on vähentänyt tappioita koulutettavien keskuudessa. Syyskuun alkuun mennessä suomalaiset ovat kouluttaneet kaikkiaan noin 2000 peshmerga-sotilasta.

Neuvonantotoiminta

Kuluneen kevään ja kesän aikana suomalainen neuvoanto-osasto keskittyi Irakin turvallisuusjoukkojen tukemiseen. Toiminnan tavoitteena oli turvallisuusjoukkojen operatiivisen toiminnan tukeminen, joka sisälsi muun muassa neuvonantoa, tilannekuvan vaihtoa ja lääkinnällistä tukea. Toiminta tapahtui pääosin turvallisuusjoukkojen ryhmitysalueilla ja myös rintamalinjan läheisyydessä. Neuvonanto-osaston toiminta Irakissa on päättynyt elokuun puolessa välissä.

Mosulin hyökkäyksen aikana Irakin turvallisuusjoukkoja tuettiin myös hätäkirurgisella ensihoitokyvyllä. Valtausoperaatio alkoi lokakuussa 2016 ja Itä-Mosul vallattiin takaisin tammikuun 2017 lopussa noin 100 päivää kestäneiden taisteluiden jälkeen. Hyökkäys Länsi-Mosulin valtaamiseksi alkoi 19.2.2017. Mosulin ilmoitettiin siirtyneen Irakin turvallisuusviranomaisten haltuun 9.7.2017. Mosulin valtaamisen aikana suomalaiset osallistuivat yli 590 sotavammapotilaan hoitamiseen, joista 25 oli vaativia hätäkirurgisia leikkauksia.

Lääkintäryhmä hoiti operaation aikana rintamalinjan välittömään läheisyyteen perustetuilla ensihoitopaikoilla useita satoja Irakin turvallisuusjoukkojen haavoittuneita sotilaita, sekä useita kymmeniä taistelun siviiliuhreja. Suomalaisryhmän hoitamat siviiliuhrit olivat pääsääntöisesti naisia ja pieniä lapsia.

Tilanne rintamalinjalla säilyi koko ajan melko vakaana, mutta ISIS:n häirintäiskut linjan eri osiin olivat lähes päivittäisiä. Suomalaiset neuvonantajat joutuivat rintamalinjan tuntumassa tehtäviensä aikana ISIS:n tulenkäytön kohteeksi kuusi kertaa lokakuun 2016 ja elokuun 2017 välisenä aikana siten, että tuleen on jouduttu vastaamaan hätävarjeluperusteisesti. Tilanteista ei aiheutunut tappioita omalle henkilöstölle tai materiaalille, eikä tuettavalle joukolle.

Asiasta uutisoi Puolustusvoimat verkkosivuillaan.

YK:n turvallisuusneuvosto myönsi UNIFIL-operaatiolle vuoden jatkoajan 30. elokuuta. Päätös syntyi 15-jäsenisessä neuvostossa yksimielisesti. Neuvosto kuitenkin kehotti YK:n pääsihteeriä miettiään tarvittavia keinoja toiminnan tehostamiseksi nykyisten toimivaltuuksien puitteissa. Näin ollen operaatio kestää ainakin 31. elokuuta 2018 asti.

UNIFIL-operaatio perustettiin jo vuonna 1978, mutta se vahvistui merkittävästi vuonna 2006 puhjenneiden levottomuuksien jälkeen.

Australian Broadcasting Corporation (ABC) väittää australialaisjoukkojen syyllistyneen sotarikokseen viime heinäkuussa. ABC:n raportin mukaan australialaisjoukot olisivat surmanneet afganistanilaisen pojan. Lisäksi uutistoimisto väittää erikoisjoukkojen salaisia tietoja ja raportteja vuotaneen satojen liuskojen verran ulkopuolisten tietoon.

Australian puolustusvoimat julkaisi perjantaina julkilausuman, missä ilmoitettiin tutkittavan vuosina 2006-2015 australialaisjoukkojen tekemisiä Afganistanissa. Tutkinnan alla ovat huhut, joiden mukaan australialaisjoukot olisivat syyllistyneet laittomuuksiin aiemminkin. Tämän takia toivotaankin mahdollisien laittomuuksien todistajia ottamaan yhteyttä.

Australia ei ole NATOn jäsen, mutta maa on vankka Yhdysvaltojen tukia. Sillä on ollut joukkoja Afganistanissa vuodesta 2002 lähtien.

Asiasta uutisoi Reuters verkkosivuillaan.

Naisten läsnäolo sotilaallisissa operaatioissa avaa uusia ovia tiedonhankinnalle. Kaikissa kulttuureissa naisten ei ole helppoa puhua miehille, saati sotilaille. Silloin samaa sukupuolta olevan rauhanturvaajan saapuminen kaupunkiin voi helpottaa yhteydenpitoa. Naisilla voi olla sellaista hiljaista tietoa, josta sotilasoperaatioissa ei ole ennen kuultu.

Muun muassa tästä syytä YK haluaa lisää naisia sotilastarkkailijoiksi. Tavoitteena on, että joka kolmas sotilastarkkailija olisi nainen.

– Heidän merkityksensä sotilaallisissa operaatioissa on kasvamassa. On havaittu, että tietyissä tehtävissä yhteispartiot, joissa on miehiä ja naisia, pystyvät hoitamaan tehtävät tehokkaammin ja paikallisväestöön saadaan parempi tuntuma, toteaa puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen johtaja, komentaja Jukka-Pekka Schroderus Ylen haastattelussa.

Sotilastarkkailijoilta vaaditaan upseerin koulutusta. He toimivat kentällä ilman aseita.

Operaatioihin hakeutuvien naisten määrän kasvu näkyy nyt ensimmäistä kertaa näin näkyvästi puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen järjestämissä koulutuksissa. Nyt päättyvälle kurssille osallistui enemmän naisia kuin miehiä.

Osallistujat edustivat 21 eri kansallisuutta. Lähes 50 hengen joukosta 27 oli naisia. Suurin osa heistä saapui Suomeen Afrikan.

Puolustusvoimien kansainvälinen keskus on kouluttanut rauhanturvaajia Suomessa vuodesta 1969 alkaen. Maailmalle on lähtenyt sen kautta jo noin 5 000 rauhanturvaajaa.

Sotilastarkkailijoita koulutetaan maailmalla useissa maissa, mutta Suomi on UNMEM-kurssin pääkouluttajan, everstiluutnantti Rolf Kullbergin mukaan ainoa paikka, jossa koulutetaan myös neuvonantajia ja yhteysupseereita.

Tässä kuussa järjestetty koulutus toimi Kullbergin mukaan eräänlaisena pilottina.

– Kurssilta on kerätty kokemuksia ja jatkossa katsotaan, mihin suuntaan koulutusta pitäisi kehittää.

Asiasta uutisoi Yle verkkosivuillaan.