Suomen Rauhaturvaajaliiton jäsenlehden Sinibaretin päätoimittaja Hannu Levänen herättää kysymyksen lehden nimestä uudessa Sb-lehden palstassaan.

"Nyt kun jäsenkuntamme on nuortumassa, ensi vuonna 30 vuotta täyttävällä Sinibaretti-nimisellä julkaisulla ei ole enää samaa tunnelatausta kuin vanhemmille. Siksi on paikallaan miettiä hyvää vaihtoehtoa. Sen tulisi mielestäni olla lyhyt ja ytimekäs, sellainen joka on vaihdon vastustajienkin hyväksyttävissä", sanoo Levänen.

Hannu Levänen on päätoimittanut lehteä liki 20 vuotta. 

Saksan liittokansleri Angela Merkel kiistää joukkojen lisäämisen Afganistanissa, kertoo uutistoimisto Reuters. Aiemmin päivällä Der Spiegel -lehti kirjoitti, että Saksa olisi lisäämässä sotilaiden määrää tuhannella yhteensä 4 500 sotilaaseen.

Merkelin edustajan mukaan Saksa ei myöskään ole laajentamassa sotilaidensa toimialuetta Afganistanin pohjoisosista länteen, kuten lehti väittää. Nykyään suurin osa Saksan noin 3 000 rauhanturvaajasta toimii suhteellisen rauhallisessa Pohjois-Afganistanissa. Lehden mukaan saksalaiset olisivat ryhtyneet turvaamaan italialaisten komennossa olevaa Badghisin maakuntaa.

Afganistanin levottomimmalla alueella Etelä-Afganistanissa toimivat maat, kuten Yhdysvallat ja Britannia ovat vaatineet muita maita siirtämään joukkojaan etelään. Muun muassa Saksassa, Ranskassa ja Italiassa vaatimukset ovat kuitenkin kohdanneet kovaa vastustusta. Yhdysvallat on myös kehottanut lisäämään sotilaiden määrää Afganistanissa.

Ulkoasianministeri Ilkka Kanerva sanoo pian ilmestyvässä Sinibaretti-lehdessä rinnastavansa kriisinhallinnan monella tapaa kehitysyhteistyöhön. Molemmissa on hänen mukaansa kysymys meidän aikamme kansainvälisen vastuun kantamisesta. Nykyisin sotilaallinen kriisinhallinta kulkee varsin usein käsi kädessä siviilikriisinhallinnan kanssa. 

– Laajasti ymmärrettynä molemmissa on kysymys myös Suomen asiasta, Kanerva sanoo. 

Suomalaisen kansainvälisen toiminnan selkärangaksi ja ytimeksi ministeri nostaa kuitenkin sotilaallisen rauhanturvaamisen eli kriisinhallinnan perinteen.

– Rauhanturvaaminen on meidän leipälajimme, jossa Suomi on pärjännyt paremmin kuin ehkä kehitysyhteistyössä. Siellä emme ole olleet ihan aktiivisimpien maiden joukossa.

– Rauhanturvaamisessa olemme sen sijaan yksi parhaista maista kansakunnan resurssit huomioiden. Meidän on pidettävä huoli siitä, että kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä olevien suomalaisten määrä ei saa pitkän päälle jäädä alle tuhannen. Laki sallii kahdentuhannen suomalaisen rauhanturvaajan samanaikaisen toiminnan maailmalla ja minusta siitä tulisi pitää kiinni, sanoo Ilkka Kanerva Sinibaretti-lehdelle.

Suomen on määrä päättää osallistumisesta Naton nopean toiminnan joukkoihin jo kuukauden kuluttua. Nelosen uutisten tietojen mukaan Nato-joukkoihin lähtö oli presidentin ja avainministereiden käsittelyssä jo viime perjantaina. Asiasta ei kuitenkaan kerrottu julkisuuteen.

Päätös on määrä tehdä samaan aikaan Ruotsin kanssa. Siellä mukaanmeno odotetaan sinetöitävän maaliskuun alussa. Suomen hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta on varannut kokouspäivän samoihin aikoihin. Lopullisesti päätöksen sinetöisi Naton huippukokous Romaniassa huhtikuun alussa.

Liettuan Vilnassa Naton puolustusministerit miettivät tänään ja huomenna uusiksi Naton nopean toiminnan eli NRF-joukkojen konseptia. Uusi muotoilu sopisi Suomelle, sillä Suomi saisi valita, mihin yksittäiseen NRF-operaatioon se jatkossa osallistuisi.