Kuusi kuukautta sitten Darfurin kriisinhallintaoperaatio siirtyi YK:n alaisuuteen. Aluksi pakolaisleirien asukkaat elättelivät suuria toiveita tilanteen paranemisesta. Nyt toiveet alkavat kuitenkin hiipua. YK:n ja Afrikan unionin yhteisen Unamid-operaation tavoitteena on suojella siviilejä ja vakauttaa Darfurin alue rauhanneuvotteluiden jatkuessa. Operaation alku ei kuitenkaan ole sujunut ongelmitta.

"Maailman suurimpaan rauhanturvaoperaatioon" piti osallistua 26 000 sotilasta ja poliisia. Sen sijaan vain 9000 eli kolmasosa luvatuista sotilaista on tällä hetkellä Darfurissa, eikä heilläkään ole riittävästi varusteita.

Yksikään maa Etiopiaa lukuun ottamatta ei myöskään ole antanut operaatiolle sen tarvitsemaa ilmatukea. Viimeisin isku tuli, kun Darfurin kriisin erityislähettiläs Jan Eliasson erosi tehtävästään vedoten osapuolten neuvotteluhaluttomuuteen ja Länsi-Sudanin lisääntyvään väkivaltaan.

Jotkut pelkäävätkin Unamidin sotilaiden joutuvan samanlaisen hyökkäyksen kohteeksi kuin AU:n joukot viime syyskuussa, jolloin aseistautuneet miehet tappoivat väijytyksessä kymmenen sotilasta.

YK:n korkein turvallisuusjohtaja eroaa tehtävästään Algerian tuhoisten itsemurhaiskujen vuoksi. YK:n pääsihteeri Ban Ki Moon ilmoitti tiistaina, että brittiläinen David Veness on toimittanut hänelle eronpyyntönsä.

YK:ta vastaan iskettiin Algeriassa viime vuoden joulukuussa. Iskuissa kuoli ainakin 41 ihmistä, joista 18 oli maailmanjärjestön työntekijöitä. Terroristiverkosto al-Qaida ilmoittautui iskujen tekijäksi.

Erokirjeessään Veness sanoi kantavansa vastuun kaikista mahdollisista turvallisuusvirheistä, jotka liittyvät Algerian tapahtumiin. Veness oli työskennellyt tehtävässään vuoden 2005 alusta.

Sinibaretti-lehden haastattelussa puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Korkeaoja sanoo pitävänsä oikeana sitä päätöstä, ettei Suomi ole lähdössä Naton NRF -toiminnassa niin sanottuun päivystykseen mukaan. Ylipäätään hän ilmoittaa olevansa vähän skeptinen koko nopean toiminnan järjestelmään.

- Järjestelmä sopii Suomen kaltaiselle maalle aika huonosti. Palkka-armeijan on helppo luoda rotaatio, mutta meiltä se edellyttää aina erikoisjärjestelyjä.

- Tällä hetkellä näyttää siltä, että koko nopean toiminnan konsepti on arvioitava uudelleen. Toisaalta se on kallis, eikä sen käytöstäkään ole löytynyt yksimielisyyttä. Suomalaisten osallistumisesta sotilaallisiin tehtäviin tuskin löytyisi poliittisesti yksimielistä päätöstä, näkee Korkeaoja.

Korkeaojan mukaan EU:n nopean toiminnan joukkojen kohtalo otetaan esiin yhteisön sotilaskomitean johdossa viimeistään siinä vaiheessa, kun toiminnan aloittamisesta tulee kuluneeksi kaksi vuotta
- Yksi vaihtoehto on koko järjestelmän alasajo. Henkilökohtaisesti uskon, että EU päätyy toisenlaiseen järjestelmään. Nykyisen konseptin jatkokin tulisi ehkä kyseeseen, mutta pienemmillä joukoilla.

Asko Tanhuanpään tekemä haastattelu on luettavissa kokonaisuudessaan pian ilmestyvässä Sinibaretti-lehdessä. 

Saksalaisia ISAF-joukkoja Termezissä Uzbekistanissa vaanii uusi uhka, termiitit. Termezissä on ISAF:n lentotukikohta, joka on joutunut termiittien hyökkäyksen kohteeksi. Termiitit ovat tuhonneet maa-alueen kiitoradan alta ja nyt koko kiitorata on romahtamassa. Termiitit ovat myös suuri uhka elektronisille laitteille. Korjauksen on arveltu maksavan n. 150 000 €, mutta rahoittajia ei ole löytynyt.