Hölkkäri On Web
Tällä palstalla HOW aloitti vuonna 1996. Juttuvinkkejä tai valmiita juttuja Uutisiin voit lähettää
sähköpostilla toimitus(a)holkkari.fi
YK:n pääsihteerin
erikoislähettiläs Victor Angelo on tehnyt vierailun Keski-Afrikan tasavaltaan
ja Tsadin kaakkoisosassa sijaitsevaan Am Timanin kaupunkiin. Vierailulla
erikoislähettiläs tutustui alueeseen johon tarkoitus sijoittaa
YK:n rauhanturvaajia. Tuleva operaatio tunnetaan alueella nimellä Minurcat.
YK:n pääsihteerin Ban Ki-Moon julkaiseman raportin mukaan Unifil operaation rauhanturvaajien toimintaa on yritetty estää valvonta-alueen asukkaiden toimesta. Rauhanturvaajat ovat olleet toukokuun lopulla valokuvaamassa kaakkoisosassa Libanonia epäilyttäviä maastoon upotettuja tietoliikennekaapeleita. Paikalliset asukkaat piirittivät rauhanturvaajat ja heittivät kiviä sekä ottivat valokuvia rauhanturvaajista. Tilanne oli rauennut sen jälkeen kun rauhanturvaajat olivat luvanneet lopettaa kuvaamisen, vaikka heillä on muodollisesti valtuudet suorittaa valokuvausta.
Kyseinen tapaus oli toinen kerta viime kuukausien aikana kun rauhanturvaajien työskentelemistä on estetty paikallisten asukkaiden toimesta.
YK:n rauhaturvaosasto DPKO pysyy ranskalaiskomennossa. Osaston johtajaksi nimitettiin maanantaina diplomaatti Alain Le Roy, 55, joka on ollut aiemminkin YK:n palveluksessa muun muassa Balkanilla.
Le Royn edeltäjän Jean-Marie Guehennon, 58, aikana YK:n rauhanturvaoperaatioiden määrä on noussut nopeasti. Hän aloitti tehtävässä vuonna 2000.
YK saa rauhanturvaajia yli sadasta maasta. Reippaat 40 prosenttia joukoista tulee Pakistanista, Bangladeshista, Intiasta, Nigeriasta ja Nepalista. Tärkeimpiä rahoittajia ovat EU, Yhdysvallat ja Japani.
Puolustusvoimain komentaja, amiraali Juhani Kaskeala haluaa Suomeen 100-150 sotilaan vahvuisen pysyvän rauhanturvareservin, joka sitoutettaisiin tehtävään 2-3 vuodeksi ja olisi 30 vuorokauden lähtövalmiudessa. Tämän lisäksi kansainvälisissä tehtävissä olisi 600-700 rauhanturvaajaa maailmalla eri operaatioissa. Kaskeala kiitteli ja hyvästeli EU:n pohjoismaisen taisteluosaston suomalaiset torstaina Säkylässä.
Juuri EU:n nopean toiminnan joukkoihin koulutetut suomalaiset tarjoaisivat Kaskelan mielestä lujan perustan uutta joukkoa rakennettaessa. EU:n nopeiden joukkojen koulutus on Kaskelan mukaan tarjonnut mahdollisuuden paneutua asioihin, joihin varusmieskoulutuksessa tai kertausharjoituksissa ei liikene aikaa.
Hänen ehdottamansa pysyvä rauhanturvareservi tarjoaisi mahdollisuuden pitää joukkojen erikoisosaaminen käytössä. Hyvin peruskoulutettu joukko ei tarvitsisi jatkuvaa lisäharjoitusta.
- Tulevaisuuden malli. Tällaista nopean toiminnan joukkojen kapasiteettia tarvitaan kriisinhallintareservinä, mutta myös kotimaan puolustukseen. Ei ole parempaa joukkoa kuin tämä.
Pysyvän rauhanturvareservijoukon perustaminen ei ole puolustusvoimien päätettävissä, vaan vaatii ensin poliitikkojen hyväksynnän.
YK:n turvallisuusneuvosto päätti perjantaina pääsihteeri Ban Ki-Moonin suosituksesta antaa UNDOF-joukoille Golanilla kuuden kuukauden jatkot. Neuvoston päätös oli yksimielinen. Ki-Moon totesi lausunnossaan joukkojen läsnäolon alueella olevan edelleen välttämätöntä alueen rauhoittamiseksi. Tilanne Golanilla on ollut rauhallinen, mutta Lähi-idän tilanne muutoin on edelleen räjähdysherkkä. UNDOF on toiminut alueella yli kolmenkymmenen vuoden ajan ja suomalaisia rauhanturvaajia operaatiossa on vuosina 1979-1993 palvellut liki kuusi tuhatta.