Hölkkäri On Web
Tällä palstalla HOW aloitti vuonna 1996. Juttuvinkkejä tai valmiita juttuja Uutisiin voit lähettää
sähköpostilla toimitus(a)holkkari.fi
Helsingin hovioikeus on pitänyt voimassa käräjäoikeuden antaman tuomion Afganistanissa tapahtuneessa suomalaisten rauhanturvaajien ammuskelussa.
Syyttäjä vaati hovioikeudessa rangaistusta palvelusrikoksesta rauhanturvaajalle, joka oli toiminut Afganistanissa aluetoimiston varajohtajana ja ampumaharjoitusten johtajana. Hovioikeus katsoi, ettei rauhanturvaaja ollut syyllistynyt rikokseen.
Syyttäjän mukaan ampumaharjoituksia johtanut rauhanturvaaja oli laiminlyönyt ilmoitusvelvollisuuden kertoa pimeän aikaan suoritettavasta ampumaharjoituksesta paikalliselle poliisille.
Syytteen mukaan laiminlyönnit aiheuttivat sen, että paikallinen poliisi oli kuullessaan laukauksia saapunut paikalle. Tämän jälkeen poliisi ja suomalaiset rauhanturvaajat olivat ajautuneet laukausten vaihtoon.
Hovioikeuden mukaan ampumaharjoituksia johtanut rauhanturvaaja ei ollut syyllistynyt rikokseen, koska hänelle ei ollut määrätty erityistä ilmoitusvelvollisuutta ampumaharjoituksista paikallisille viranomaisille.
YK:n turvallisuusneuvosto on jatkanut YK:n rauhaturvaamisoperaation UNFICYP mandaattia Kyproksella kuudella kuukaudella. Operaation päättymiselle on toiveita sen jälkeen kun saaren kreikkalaisten ja turkkilaisten johtajat aloittivat neuvottelut saaren hallinnollisesta yhdistymisestä syyskuussa.
Japanin parlamentti on hyväksynyt Afganistanin laivasto-operaation jatkamisen. Parlamentin alahuone päätti hallituspuolueiden enemmistön turvin, että operaation valtuutusta jatketaan vuodella.
Parlamentin ylähuone oli äänestänyt operaation jatkamista vastaan. Japanin laivasto antaa logistista tukea kuten tankkausapua Afganistanissa toimiville, Yhdysvaltain johtaman liittouman joukoille. Parlamentin päätös oli voitto pääministeri Taro Asolle, joka kannattaa Japanille aktiivisempaa roolia kansainvälisessä turvallisuuspolitiikassa.
Yhdysvallat ehdottaa YK:lle useiden maiden yhteistä hyökkäystä Somalian rannikolle siellä majailevien merirosvojen lannistamiseksi. Washingtonin laatiman luonnoksen mukaan Yhdysvallat ja sen liittolaiset hyökkäisivät YK:n mandaatilla ja Somalian virallisesti tunnustetun hallituksen luvalla Somalian rannikkokaupunkeihin maalta, mereltä ja ilmasta.
Kyseessä on nähtävästi väistyvän presidentin George W. Bushin hallinnon viimeinen merkittävä ulkopoliittinen aloite. Yhdysvaltain, Venäjän ja Britannian ulkoministerit osallistuvat näillä näkymin esityksen käsittelyyn YK:n turvallisuusneuvostossa ensi tiistaina.
"Turvallisuusneuvostossa vallitsee keskinäinen solidaarisuus ja täysi yhteisymmärrys merirosvo-ongelman hoitamisesta kaikin käytettävissä olevin keinoin", Yhdysvaltain YK-lähettiläs Alejandro Wolff sanoi varhain torstaiaamuna Suomen aikaa.
Somalian hallitus antoi tukensa Yhdysvaltain rosvojahtialoitteelle. Hallituksen edustajan Abdi Haji Gobdon sanoi torstaina, että Somalian hallitus auttaa kaikin mahdollisin tavoin hankkeessa. Yhdysvaltain esittämä sotilasoperaatio Somaliassa merkitsee näyttävää paluuta maahan, josta amerikkalaiset poistuivat vuonna 1993 tappion kärsittyään nuolemaan haavojaan vuosikausiksi. Yhdysvaltain sotilaat tulivat tuolloin tukemaan YK:n avustusoperaatiota keskelle klaanisodan runtelemaa Mogadishua. Somalitaistelijat ampuivat Black Hawk -helikopterin alas, surmasivat siinä olleet 18 sotilasta ja raahasivat ruumiita pitkin katuja televisiokameroiden edessä.
Sen jälkeen Yhdysvallat tuki Etiopian hallitusta, jonka armeija vuoden 2006 lopulla auttoi syrjäyttämään Somaliassa sillä välin laajoja alueita hallinneet islamistit. Samojen ryhmien hallitsema alue on jälleen laajentunut ja Etiopia on puhunut sotilaidensa vetämisestä Somaliasta ensi vuoden puolella.
Merirosvojen tukialue on samaa seutua, jonka öljyesiintymiä useat kansainväliset öljy-yhtiöt ovat alkaneet tutkia. Somalian hallituksen YK-edustajat ilmoittivat torstaina kannattavansa Yhdysvaltain suunnitelmaa. Afrikan unioni sen sijaan ilmoitti aikovansa vetäytyä rauhanturvatehtävistä Somaliasta vuoden vaihteessa samalla, kun maassa olevat etiopialaiset joukot lähtevät kotiin. Somalia on ollut kaksi vuosikymmentä anarkian vallassa.
Yhdysvallat lähettää kesään mennessä kolme lisätaisteluprikaatia Afganistaniin, kertoi Yhdysvaltain puolustusministeri Robert Gates torstaina. Gates täsmensi tietoja Yhdysvaltain lisäjoukoista matkustaessaan Etelä-Afganistaniin tapaamaan siellä toimivien joukkojen komentajia.
Sekä Yhdysvaltain että Naton alaisia joukkoja Afganistanissa komentava kenraali David McKiernan on pyytänyt, että Yhdysvallat lähettäisi sinne noin 20 000 sotilasta lisää. Tähän menneessä Yhdysvallat on luvannut lähettää ensi vuonna neljä taisteluprikaatia, joista ensimmäinen asettuu pääkaupungin Kabulin ympäristöön jo tammikuussa.
McKiernanin mukaan tilanne Afganistanissa on "käännekohdassa", ja uusia joukkoja tarvitaan erityisesti maan eteläosiin. Afganistanissa on presidentinvaalit syyskuussa.
Useat raportit ovat varoittaneet turvallisuustilanteen heikkenemisestä. Yhdysvaltain ja Afganistanin oppositiovoimien hyökkäyksessä 2001 lyödyt talebanit toimivat taas suuressa osassa maata. Naton johtamia Isaf -joukkoja oli Naton lukujen mukaan Afganistanissa joulukuun alussa runsaat 50 000.Lisäksi noin 15 000 sotilasta on suoraan Yhdysvaltain komennossa.