Tuoreen mielipidetiedustelun mukaan enemmistö briteistä pitää sotilasoperaatiota Afganistanissa turhana ja haluaa joukot heti kotiin. Samaan aikaan brittijoukkojen ovat päättäneet suurhyökkäyksensä talibaneja vastaan Etelä-Afganistanissa.

Independent-sanomalehden teettämässä mielipidetiedustelussa 52 prosenttia vastanneista kannattaa joukkojen vetämistä heti. 58 prosenttia katsoo, ettei Afganistanin sotaa voida voittaa.

Vielä suurempi enemmistö, 75 prosenttia, on sitä mieltä, että brittijoukoilla on Afganistanissa liian vähän aseita ja muuta kalustoa, jotta ne voisivat hoitaa tehtävänsä turvallisesti. 60 prosenttia vastustaa kuitenkin lisäjoukkojen tai sotamateriaalin lähettämistä Afganistanin sota-alueelle.

Afganistanissa on runsaat 9 000 brittisotilasta, joista vastaosa on sijoitettu maan levottomaan eteläosaan Helmandin maakuntaan. Sodan vastustus on lisääntynyt Britanniassa sitä mukaa kuin tappioluvut ovat kasvaneet. Kuluneen kuukauden aikana yli 20 sotilasta on kuollut taisteluissa ja pommi-iskuissa. Kaikkiaan Afganistanissa on kuollut 191 brittisotilasta vuonna 2001 alkaneen operaation aikana.

Pääministeri Gordon Brown ilmoitti maanantaina, että viisi viikkoa kestäneen suurhyökkäyksen ensimmäinen vaihe Helmandissa on päättynyt. Brown luonnehti menestykseksi hyökkäystä ja talibanien asemien puhdistamista laajalta alueelta ensi kuussa pidettävien vaalien alla.

Nyt joukot keskittyvät pitämään kapinallisista puhdistetut alueet valvonnassaan ja aloittamaan niillä vakaiden olojen kehittämisen. Samalla Britannia, Yhdysvallat ja Afganistanin presidentti Hamid Karzai ovat alkaneet puhua talibanien kytkemisestä mukaan Afganistanin poliittisen toimintaan.

- Tähän mennessä maltillisten talibanien osallistuminen politiikkaan on lyöty laimin, sanoi Yhdysvaltain Afganistanin erityisedustaja Richard Holbrooke Britannian yleisradioyhtiölle BBC:lle. Britannian ulkoministerin David Milibandin mielestä vuoropuhelu maltillisten talibanien kanssa voisi lisätä vakautta maassa. Presidentti Karzai puolestaan lupasi suhtautua sovinnollisesti talibaneihin, jotka luopuvat julkisesti aseellisesta taistelusta.

Norja ja Kroatia ovat lupautuneet lähettämään sota-aluksiaan Somalian rannikolle taistelemaan merirosvoja vastaan.Päätöksestä kertoi maanantaina EU:n ulkopoliittinen edustaja Javier Solana. Norja lähettää alueelle kaksi fregattia.

Solanan mukaan norjalaiset ja kroatialaiset alukset ovat tärkeä lisäys alueella käynnissä olevaan EU:n operaatio Atalantaan, jossa on mukana tällä hetkellä toistakymmentä sotalaivaa sekä joukko pienempiä aluksia.

Operaatio Atalanta käynnistyi joulukuussa ja sen on määrä jatkua vuoden 2010 loppuun. EU:n lisäksi Natolla, Venäjällä, Japanilla ja Kiinalla on laivojaan Somalian lähivesillä.
 

Puolustusvoimien eläkkeelle jäävä komentaja Juhani Kaskela toppuuttelee viime aikojen Afganistan-keskustelua. Kaskealan mukaan rauhanturvaoperaatioissa tulee aina aika, jolloin on turvauduttava voimankäyttöön. Suomalaisia rauhaturvaajia ammuttiin Afganistanissa viikonloppuna singoilla ja käsiaseilla ja he vastasivat tuleen.

Puolustusvoimien komentaja Juhani Kaskealalla on meneillään viimeiset työpäivät. Yli 40-vuotinen sotilasura päättyy perjantaina. Kaskeala ihmettelee työhuoneessaan keskustelua siitä, onko Suomi nykyisin sotaa käyvä maa.

- Suomessa sodasta ja rauhasta päättää presidentti yhdessä eduskunnan kanssa, Kaskeala toteaa lyhyesti.

Hän hämmästelee myös kehitysyhteistyöministeri Paavo Väyrysen kannanottoja, joiden mukaan Afganistanin rauhaturvaoperaatio pitäisi keskeyttää.

- Jätetään päätöksenteko paikalla oleville komentajille. Täältä asti on turha alkaa antaa neuvoja.
Tyytyväisenä eläkkeelle

Kaskeala jää eläkkeelle tyytyväisenä. Hänen aikanaan sovittiin hallituksen kanssa muun muuassa, että puolustusvoimat saa vuodesta 2011 eteenpäin vuosittain kahden prosentin korotusautomaatin tuloihinsa.

- Tämä ei tarkoita sitä, että olemme luomassa mitään suurarmeijaa. Suomen puolustusmenot ovat yhä Euroopan pienimmästä päästä. Samanlaiset korotukset on saatu sovittua monissa muissakin EU-maissa.

Lisätulot eivät tarkoita sitä, että Suomi luopuisi varuskuntien lakkauttamisesta. Palvelukseen astuvat ikäluokat pienenevät.

- Ei ole mitään järkeä pitää hotellia puolityhjänä, toteaa Kaskeala.
Varusmiesten kunto huolettaa

Komentaja Juhani Kaskeala päätti jo vuonna 2001 komentajan tehtävään astuessaan, että perusasiat on saatava kuntoon. Se tarkoitti varusmiesten vaatteita, koulutusta ja tiloja. Hän kokee täyttäneensa lupauksensa.

- Varusmiesten kunnossa on tosin vielä toivomisen varaa, lisää eläkkeellä jäävä komentaja.

"Läskikapinan" on aloittanut myös puolustusvoimien tuleva komentaja kenraaliluutnantti Ari Puheloinen. Hän aloittaa tehtävässään elokuun alussa.

Yhden asian Kaskeala lupaa: muistelmia ei löydy pöytälaatikosta. Ainakaan vielä.

Suomi on tänään ollut mukana tekemässä sotilasilmailuhistoriaa.Kyseessä on yksinkertaistettuna osuustoiminta; 12 maata yhdistää voimansa ja ostaa ja ylläpitää kolmea C-17 Globemaster konetta.

Pääpaino toiminnassa on juuri ISAF:issa, mutta myös muut EU:n , NATO:n tai YK:n valtuuttamat kriisinhallintaoperaatiot ovat toimivallan piirissä. Koneita voidaan käyttää myös humanitäärisiin tarkoituksiin, niillä on tarkoitus lennättää hätäapua vaikkapa maanjäristyksen uhreille, tai niillä voidaan evakuoida siviilejä luonnonkatastrofien jaloista.

Yksi Suomen neljästä työntekijästä on luutnantti Mika Saarinen, jonka tehtävänimike on Supply, NCO. Hienon nimikkeen takana on arkisesti toimiminen varastoryhmän esimiehenä. Varastosta löytyy koneen osia, joilla taataan lentokyky. Kyseessä on myös varasto josta voidaan toimittaa varaosia ja huolto-osia mihin tahansa Boeingin C-17 koneeseen , mikäli Pápan varasto on logistisesti paras vaihtoehto.