Ulkoministeri Alexander Stubb sanoo, että Suomi ei ole harkitsemassa lisäjoukkojen lähettämistä Afganistaniin. Hänen mielestään tämän päivän traagiset tapahtumat Afganistanissa ovat kuitenkin osoitus siitä, että suomalaisten joukkojen on jatkettava sotilaallista siviilikriisinhallintaa maassa. MTV:n uutiset haastatteli Stubbia EU:n epävirallisessa ulkoministerikokouksessa Tukholmassa.

- Tämän päivän tapahtuma oli traaginen, mutta myös osoitus siitä, että meidän täytyy jatkaa Afganistanissa, sillä tällaisia tilanteita ei pidä päästä sattumaan, Stubb linjasi.

Stubbin mukaan Naton tuhoisa pommi-isku Afganistanissa tulee varmasti vaikuttamaan keskustelun sävyyn parhaillaan käynnissä olevassa ulkoministerikokouksessa.

Suomalaisia lisäjoukkoja aluelle ei tällä hetkellä edes harkita. Stubbin mielestä tilanne on tasapainoinen. Hän ennakoi, että pitkässä juoksussa Suomi pikemminkin vähentää sotilaallista sivilikriisinhallintaa Afganistanissa.

- Panostamme tulevaisuudessa todennäköisesti entistä enemmän siviilikriisinhallintaan, Stubb sanoi

UNIFILin rauhanturvaajat ja Libanonin armeijan osastot pitivät torstaina yhteisen harjoituksen UNIFILin päämajan lähellä Naqourassa. Harjoitukseen osallistui UNIFILin nopean toiminnan joukkojen kenttätykistöosasto, yhdessä Libanonin armeijan tykistö- ja jalkaväkiyksiköiden kanssa.

UNIFILin edustajan mukaan harjoituksen tavoitteena oli parantaa joukkojen tietoja ja taitoja kun toimitaan yhdessä.  Harjoituksessa ammuttiin tykistötulta rannikolla sijaitseviin maaleihin ja jalkaväkiyksiköt ampuivat konekivääreillä.  Tämä harjoitus oli viides yhteisharjoitus.

Presidentti Martti Ahtisaari arvostelee Suomen passiivisuutta kansainvälisten kriisien hallinnassa. Paasikivi-seuran kokouksessa Helsingissä torstaina puhunut Ahtisaari muistutti, että Suomen tavoitteena on pyrkiä YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi.

- Mutta samaan aikaan kun Suomi pyrkii kansainvälisellä näyttämöllä aitiopaikalle, se aikoo supistaa sekä kehitysapuaan että rajoittaa osallistumistaan sotilaalliseen kriisinhallintaan.

Ahtisaari viittasi Afganistanin kriisinhallintaoperaatiosta käytyyn keskusteluun, joka on jäänyt kinasteluksi "sota"-termin käytöstä. Hän korosti katsovansa asiaa toisenlaisesta näkökulmasta.

- Afganistan on tilanteessa, jossa suurta osaa maata hallitsevat terrorismia aseenaan käyttävät, huumekaupalla toimintansa rahoittavat ja laajaa rikollisuutta suosivat ryhmät.

Ahtisaari sanoi, että kansainvälisesti terroristeja kouluttavat sissit ovat polttaneet tyttökouluja ja alistaneet niin naisia kuin miehiä. He myös havittelevat ylivaltaa Pakistanissa, joka on eräs maailman väkirikkaimmista valtioista ja sijaitsee kansainvälisen rauhan kannalta strategisesti avainpaikalla.

- Pakistan on myös ydinasevaltio. Jos nämä hirmuhallintoon pyrkivät joukot saisivat haltuunsa ydinaseen, edessä olisi mittaamattoman suuren katastrofin riski.

Tässä on Ahtisaaren mielestä tausta sille, miksi parisataa suomalaista sotilasta yrittää auttaa 40:tä muuta kansakuntaa Afganistanin olojen rauhoittamisessa.

Ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallintayksikön päällikkö Timo Kantola ei tiedä, että Yhdysvalloilta olisi tulossa Suomelle pyyntö lisäjoukoista Afganistaniin. Sen sijaan Kantola kertoi YLE Uutisille, että Afganistanin turvallisuustilanteesta täysin tietoinen Suomi on jo pitempään selvittänyt, pitäisikö joukkoja vahvistaa. Helsingin Sanomat kertoi maanantaina, että asiantuntijoiden mukaan poliittiset päättäjät saattavat joutua syksyllä vastaamaan Yhdysvaltain pyyntöön lisäjoukoista. Tällaisesta pyynnöstä Kantola kiistää tietävänsä.

Joukkojen määrä nykymandaatilla on 120 - 140 henkilöä. Joukkojen vahvistamista koskevan selvityksen, joka käynnistyi keväisen kriisinhallintakatsauksen pohjalta, pitäisi valmistua mahdollisimman pian, ehkä alkusyksystä, Kantola kertoo. Vaalien takia Afganistanissa on tällä hetkellä noin 90 hengen lisäjoukko, joka palaa Suomeen loka-marraskuussa. Puolustusministeriössä puolestaan pidetään erikoisena, että Yhdysvallat pyytäisi Suomelta lisäjoukkoja Afganistaniin. Joukoista keskustellaan seuraavan kerran puolustusministeriön edustajien kesken joukkojenmuodostamiskonferenssissa marraskuussa.
– Suunnitelmissa on kotiuttaa Afganistanin vaaleja turvanneet noin sadan hengen lisäjoukot takaisin Suomeen marraskuussa, puolustusasianneuvos Helena Partanen kertoo YLE Uutisille.
Partasen mukaan Suomella ei ole tällä hetkellä varaa joukkojen lisäämiseen Afganistanissa. Yksi henkilötyövuosi maksaa Afganistanissa 150 000 euroa, joten joukkojen kasvattaminen edellyttäisi lisävaroja. Lisäjoukkojen kotiuttamisen jälkeen Afganistaniin jää vajaat 130 suomalaista sotilasta.

Väkivalta Afganistanissa on ollut runsasta sekä ennen 20. elokuuta pidettyjä presidentinvaaleja että niiden jälkeen. Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen ääniä lasketaan Afganistanissa edelleen. Johdossa on nykyinen presidentti Hamid Karzai. Hän on kerännyt noin 46 prosenttia äänistä, kun äänistä on laskettu noin kolmannes. Ääntenlaskennan on lupailtu valmistuvan syyskuun puolivälissä.