skip to main content

Palautetta sivustosta voi antaa Facebookissa tai Kuso- Kulkee palstalla.

Ja sit hei, sun kandee liittyy jäseneksi. Muistat vaan valita paikallisyhdistykseksi Hölkkäri On Web.

Pitkät jutut

Slimin fasset kohtasivat Pälkäneellä

Kesä on briiffauksien aikaa ja tällä kertaa Slimin fasset tapasivat vuotuisessa miitinkissä Pälkäneellä Kostianvirran leirintäalueella. Puuhamies Tom Streng varasi kaikkiaan 12 körmyä rauhanturvaajien camppina tunnetulta leirintäalueelta. Perjantain ja sunnuntain välisenä yönä paikalla oli tai kävi liki 50 Kosovon reservin turvaajaa. Eräskin kersantti oli asettanut palvelusvapaansa Afganistanista ajankohtaan sopivaksi.

Kuten arvata saattaa, monet hylsyt lennätettiin niin saunalla, makkaran paistossa kuten aamun tunteina paikallisessa Kievarissakin. Ihme ja kumma suurilta menetyksiltä säästyttiin vaikka osa esitteli urheiluvartaloitaan jopa lentopallon pieksemisessä. Suurin osa pysytteli toki turvallisesti aidatulla terassilla antaen hien tulla pintaan vain auringon ja huurteisten voimalla.

Pyhäaamuksi suunniteltu jumalanpalvelus järjestettiin vain samaisella terasilla, mutta anteeksiantoja sielläkin annettiin ja saatiin. Hyvässä järjestyksessä sujunut KostiaForce ajettiin alas hallitusti ja ilman kyyneliä. Joillakin oli edessään jopa 10 tunnin kotimatka. Vuoden päästä fasset miittaavat Tahkolla.

Rantalentopalloa Kostianvirran leirintäalueella

Parhaimmistoa ei saa pilata

Rovaniemen tapaus oli todella valitettava ja traaginen. Ensimmäistä kertaa puolustusvoimien pääpsykiatri sanoi julkisesti ja näkyvästi, että rauhanturvaajien jälkihoito on rempallaan.
PV:n ajatuksenjuoksu on tyypillinen viranomaismalli, vaikka puolustusvoimissa pitäisi olla jonkun tasoinen riskien arviointikyky ja -kokemusta. On aika mielenkiintoista, että palokunnan perustamista aletaan miettimään vasta kun riittävän monta tölliä on palannut poroksi.

Kokonaisuudessa sotilasvammalain tausta-ajatus on aika mielenkiintoinen. Lyhykäisyydessään, sotilas on käyttötavaraa. Sodan syttyessä hänet lähetetään rintamalle ja kun aselepoa on syntynyt, lasketaan tappiot. Tappiot ovat määrällisiä, lasketaan kuolleet ja sen lisäksi menetetyt ruumiinosat. Laskujen taustalla on kompensaation määrittäminen. Kuolleiden perheelle eläke, 40-100 % työkykynsä menettäneille sotilaille kokoeläke tai osaeläke. Pienimmistä vaurioista määritellään kompensaation suuruus (esim. peukalo = 25 %, etusormi 5 %, muille sormille ja sormien kombinaatioille omat laskukaavat). Aivovammalla on oma prosenttilukunsa, mutta jos hermot alkavat heittämään, se ei ole sotavamma. Jos työkyky on kokonaan mennyt saa eläkettä, mutta jos vielä on potentiaalista työkykyä jäljellä muut viranomaistahot saavat hoitaa asian - se ei ole puolustusvoimien vastuussa enää. Kun uusi sota syttyy, otetaan käyttöön uudet ja "kokonaiset" sotilaat. Periaate on, ettei sotilaita oteta uusiokäyttöön.

Vanha malli toimi 30-vuotiesta sodasta ihan maailman sotien jälkeiseen aikaan asti. Nyt on uusi tilanne. Rauhanturvaajat ovat "pätkätyöläisiä", he tulevat ja menevät työsuhteesta toiseen sinä aikana kun ovat sopivassa iässä. Tämä on toimeksiantajalle tärkeä, sillä tehtävän hoitamiseen tarvitaan koulutuksen lisäksi aikaisempaa kokemusta ja osaamista. Keikkojen välillä rauhanturvaaja jatkaa omassa työssä ja työtehtävässään - hänen työkuntonsa tulee olla samalla tasolla kuin palvelukseen lähtiessä. Eli vaatimukset ovat tänä päivänä aivan erilaisia kuin aikanaan, sitä maailmaa ei ole enää olemassa. Saman sateenvarjon alle kuuluu 2000-luvun töiden vaatimuksia, nyt pitää käyttää aivoja, pelkästään voimaa ja vahva selkä ei pitkälle riitä. Sotilasvammalaki tulee kokonaan uusia tämän päivän vaatimuksia vastaavaksi.

Kuten huomasitte liioittelin hiukan jotta kontrastit näkyisivät paremmin. Olen aina sanonut, että nuorten aikuisten parhaimmistoa ei saa pilata. Rauhanturvaamistehtävissä heitä tarvitaan ja arvostetaan koko maailmassa - kyllä toimeksiantaja eli Suomen valtio olisi velvollinen "palauttamaan heidän entiseen kuntoonsa" jos matkalla rähjääntyy.

Haminan humussa

Hölkkäri On Web ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidettiin tällä kertaa Haminassa. Itse kokouspaikkana toimi Haminan varuskuntakerhon upeat tilat. Tapaamisemme alkajaisiksi Kymen Maakuntajoukkojen kouluttaja ylil Mika Ramu alusti kuulijoita Kymen joukoista. Aktiivisesti rauhanturvaajat osallistuivatkin kysymyksillään aiheen käsittelyyn.

Esitelmän jälkeen olikin jo nälkä. Hienoissa tiloissa nautittu sisäfile oli todella herkullista, eikä pelkästään sen takia että yhdistys sen tarjosi kokousväelle.

Itse kokouksessa tehtiin ne pakolliset päätökset eli edellisen vuoden toimintakertomuksen hyväksyminen ja tiliasiat. Kokousta puheenjohti Kimmo Wirén ja sihteerinä asiat ylöskirjasi tapahtuman järjestänyt Jari Halonen.

Kevätkokous 2008. Kuva: Seppo Kykkänen


 

Puolustusvoimain komentajan joulutervehdys rauhanturvaajille

Hyvät rauhanturvaajat,
Kulunut vuosi on osoittanut, että Afganistanin kriisinhallintaoperaatio on lähivuosiemme haasteellisin tehtävä. Balkanilla tilanne on ollut rauhallinen, mutta Kosovon itsenäistymiskehityksen myötä tilanteen muutoksiin tulee varautua. Libanonissa päätimme syksyllä operaation, kun suomalainen pioneerikomppania palasi kotiin täytettyään hienosti tehtävänsä.

Euroopan unionin kriisinhallintaoperaatio Tshadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa tulee olemaan vaativa ja toimintaympäristöltään uusi tehtävä. Vuoden alusta aloitamme EU:n nopean toiminnan joukkojen valmiusvuoron Pohjoismaisessa taisteluosastossa.

Suomen monipuolinen osallistuminen kansainvälisen turvallisuuden ylläpitämiseen osoittaa, että suomalaista rauhanturvaajaa arvostetaan. Suomelle annetaan ensi elokuussa jälleen taisteluosaston johtovastuu Kosovossa. Olen saanut jatkuvasti kiitosta ammattimaisesta, vastuullisesta ja määrätietoisesta toiminnasta. Suomi voi olla ylpeä rauhanturvaajistaan.

Maailman kriisipesäkkeiden rauhoittaminen on muuttumassa entistä vaikeammaksi. Kriisien osapuolten toiminnan ennalta arvaamattomuus tarkoittaa, että suomalainen rauhanturvaaja toimii tänä päivänä usein lähes sodan ajan olosuhteissa. Rauhanturvaajiamme vastaan kohdistettuja summittaisia iskuja ei valitettavasti aina onnistuta välttämään.

Puolustusvoimat kunnioittaa Afganistanissa menehtyneen kersantti Petri Immosen muistoa.
Läsnäolomme kriisialueilla on kasvaneista riskeistä huolimatta edelleen tarpeen. Auttamalla kriisialueiden väestöä Suomi kantaa kansainvälisen vastuunsa. Puolustusvoimat tekee kaikkensa palvelusturvallisuuden varmistamiseksi. Rauhanturvaajan ja hänen perheensä hyvinvoinnin edistämiseen tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota, sekä operaation aikana että sen jälkeen.

Rauhanturvaajat,

Otatte vastaan joulun eri puolilla maailmaa, kaukana läheisistänne. Kokemus on monelle uusi ja vieras. Uskon kuitenkin, että juuri te saavutatte aidoimmin joulun todellisen sanoman turvatessanne joulurauhaa kriisialueilla.

Kiitän teitä kaikkia työstänne kansainvälisen rauhan ja Suomen turvallisuuden puolesta. Toivotan teille rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta 2008.

Kattelmäki haki rauhanpalkinnon ensimmäisenä suomalaisena

Suomalainen media väitti joulukuun alussa Oslon Nobel-juhlallisuuksista kertoessaan ICPP:n suomalaisedustajaa ensimmäiseksi suomalaiseksi Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Tieto on väärä, sillä vuonna 1988 Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin YK:n rauhanturvajoukoille. Palkinnon ottivat Oslon juhlallisuuksissa 9.12.1988 vastaan silloinen YK:n pääsihteeri Javier Perez de Cuellar ja kolme rauhanturvaajaa. Heistä yksi oli suomalainen sotilastarkkailija, kapteeni Timo Kattelmäki, joka saapui varta vasten tilaisuuteen Jerusalemista.

YK:n päämajan ohjeiden mukaan silloinen Nobelin rauhanpalkinto kuuluu vain siihen asti YK:n rauhanturvajoukoissa palvelleille ja silloisille rauhanturvaajille. Yhteensä heitä oli 53 maasta puolisen miljoonaa, suomalaisiakin yli 20 000. YK:n rauhanturvajoukkoihin sen jälkeen osallistuneet eivät siten kuulu palkinnon piiriin.

Oslon jakotilaisuuteen osallistui kutsuvieraita 17 maasta, Timo Kattelmäen lisäksi Suomen Sinibarettiliiton silloinen puheenjohtaja, eversti Pentti Laamanen ja Suomen Norjan suurlähettiläs Kaarlo Yrjö-Koskinen.

Nobel-juhlallisuuksien takia pidettiin Oslossa liittojen pohjoismaisen komitean kokous, johon Pentti Laamanen osallistui. Hän luovutti ko. tilaisuudessa Nobel-rintamerkin komitean puheenjohtajalle, norjalaiselle Odd Ivar Ruudille.

Ko. suomalainen Nobel-merkki oli syntynyt Päijät-Hämeen SB:n aloitteesta. Yhdistys oli saanut hankkeelle Sinibaretti-liiton hallituksen hyväksynnän, ja liiton yhdistykset järjestivät sittemmin juhlallisia jakotilaisuuksia. Ensimmäinen järjestettiin Lahden Seurahuoneella 18.18.1988, ja siihen osallistuivat mm. liiton johto ja kunniajäsenet.

YK:n rauhanturvajoukkojen 20 vuotta sitten saama Nobelin rauhanpalkinto ei suinkaan ollut ensimmäinen ko. sektorille myönnetty kunnianosoitus. Vuonna 1957 sai Nobelin rauhanpalkinnon Kanadan pääministeri Lester B. Pearson,jonka ansiota oli vuotta aiemmin alkanut YK:n laatuaan ensimmäinen Suezin rauhaturvaoperaatio UNEF I.