Mikäli elokuva Social Network luetaan autenttiseksi lähteeksi aikamme merkittävimmän sosiaalisen median synnystä, voidaan olettaa, ettei Mark Zuckerberg voinut unelmoidakaan luomansa verkoston tulevasta vaikuttavuudesta kaikkeen kokemamme maailman kehitykseen. Voidaan olettaa, ettei opiskelija-asunnossa ideoitu, tai sitten varastettu ajatus Facebookista, koskaan ollut tarkoitettu arabimaailman vallankumousten mobilisoinnin välineeksi tai sodankäynnin välikappaleeksi.

Kukaan ei kuitenkaan voi kieltää sosiaalisen median kehittymistä muotoon, jossa sen käyttötarkoitus tavallisen ihmissuhdeverkoston ylläpitäjästä on löytänyt itselleen kehityshaaran kohti vaikuttavuuden kanavaa niin ideologioiden levittäjänä, kuin propagandistisena työkaluna konfliktien eri osapuolille. Sosiaalinen media on kuitenkin vain osa uutta sodankäynnillistä elementtiä, jota kutsutaan kyberavaruudeksi tai -ulottuvuudeksi.  Pääesikunnan tietoverkkopuolustussektorin johtajan, tohtori Catharina Candolinin mukaan kyberavaruus sinällään voidaan ymmärtää laajana käsitteenä, joka pitää sisällään niin internetin, teollisuusohjausjärjestelmien, kuin erilaisten sensorienkin yhteisrakenteen. Aiheeseen sopien keskitytäänpä pelkästään tuohon internetin ja siihen liittyvien sovellusten käsittelyyn.

Stonesoftin kyberturvallisuusjohtaja Jarno Limnéll on eräs tunnetuimpia asiantuntijoita kansallisessa mittakaavassamme ja hän onkin useassa yhteydessä esittänyt sosiaalisen median tehneen nousun merkitykselliseksi sodankäynnin välineeksi. Onko tilanne todella näin on kysymyksenä akuutti? Viimeisin Israelin ja Hamasin välillä puhjennut, hauraaksi luonnehditun tulitauon katkaisema avoin konflikti on esimerkkinä erinomainen. Vierailu Israelin puolustusvoimien Facebook profiileissa tai tutustumalla palestiinalaisosapuolen edustajien Twiittauksiin vahvistaa oletuksen osaltaan. Internet ja tarkemmin sosiaalinen media on noussut uudeksi vaikuttamisen kanavaksi aseellisten konfliktien keskellä. Aktiivisimmatkaan tilapäivittäjät eivät kuitenkaan voi koskaan korvata perinteistä asevaikutusta kaikesta yritteliäisyydestään huolimatta, mutta mielikuvien luojina konfliktin osapuolten kannoista nämä toimijat tulevat mahdollisesti kaappaamaan myös tulevaisuuden konflikteissa leijonan osan.

Miksi sosiaalinen media on sitten niin merkityksellinen vaikutuskanava? Internet viestinnällisesti on jaettavissa kahteen luokkaansa. Yhtäältä sen arvo on informatiivisuudessa, joka on verrattavissa perinteisiin medioihin. Viestiään voi tuoda julki televisiolähetysten, artikkelien ja kirjallisuuden tapaan passiivisesti. Toisaalta arvokkaaksi osoittautuu myös (inter)aktiivinen puoli, jollaiseksi sosiaalinen mediakin on luettavissa. Viimeksi mainitussa voi jokainen ottaa osaa vaikuttajana omalla panoksellaan ja omien intressiensä kautta. Periaatteessa Israelin asevoimien komentaja voi Twiitata viestinsä maailman tietoisuuteen, mutta julkaisukanavansa avoimen luonteen vuoksi, ei hänelläkään ole mahdollisuutta viimeisen sanan sanomiseen.

Miksi suomalaisen rauhanturvayhteisön sitten tulisi kiinnittää asiaan huomiota? Kuten aikaisemmassa Hölkkäriin kirjoittamassani artikkelissa Rauhanturvaamisen murros ja strateginen korpraali esitin, on Afganistanin kaltaisessa toimintaympäristössä merkityksellistä ymmärtää tekojensa ja sanomisiensa vastuu kokonaistoiminnallisesti. Internetin avoimen tiedon periaatteen ympäristössä tällainen tulkinta asiasta moninkertaistuu. Se mitä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa julkaisee, ei edustakaan välttämättä enää vain omaa mielipidettä, vaan julkisesta tiedosta tulee pian osa kokonaiskuvaa, jota hahmottamaan pyrkivät piirit saattavat ottaa käsittelyynsä mitä pienimpiä yksityiskohtaisia tiedonjyväsiä ja muokata niitä omiin tarkoitusperiinsä sopiviksi johtopäätöksiksi.

Propagandistinen viesti ei olekaan enää joukko virallisten auktoriteettien julkilausumia, vaan yksittäinen valokuvakin todella kertoo enemmän kuin tuhat sanaa vaikuttaen samalla tuhansiin aiheesta kiinnostuneisiin mieliin.

Kirjoittaja on yliluutnantti, jatko-opiskelija SHISTL/MPKK

• Edellinen
• Seuraava