Ensin piti säästää muutama sata miljoonaa euroa. Sitten piti säästää muutama sata miljoonaa euroa lisää. Tässä sitä ollaan. Puolustusvoimat joutuu todellisen haasteen eteen, kun se joutuu säästämään jopa 800 miljoonaa euroa seuraavien neljän vuoden aikana. 800 miljoonaa euroa on aikamoinen kasa rahaa. Tavallinen tallaaja ei pysty edes käsittämään sitä rahamäärää.
Ensimmäisenä tulee mieleen kysymys, miksi juuri puolustusvoimiin kohdistuu näin rajut säästötoimet? Toisaalta, puolustusvoimat on helppo kohde, ainakin näin pitkän rauhanajan jälkeen. Lisäksi jos noin rajut säästötoimet iskettäisiin mihin tahansa siviilipuolen taholle, olisi henkilökunta marssinut jo aikoja sitten ulos työpaikoiltaan ja lakkokenraalit iskisivät kiilaa säästötoimia vastaan. Näin ei kuitenkaan puolustusvoimat toimi. Sotilasorganisaatio kun on kyseessä, jokainen tekee mitä käsketään. Ja kun käsketään säästää, niin sitten säästetään.
Miten paljon säästötoimet vaikuttavat kansainväliseen toimintaan on vielä vaikea sanoa. Mikäli puolustusvoimien kansliapäällikkö Arto Rätyä on uskominen, Suomi on lähettämässä Libanoniin jalkaväkikomppanian vahvuisen yksikön. Se antaa ainakin rauhanturvaajapiireille positiivisen signaalin: Vaikka säästöjä tehdään ja toimintaa supistetaan koko puolustusvoimissa, kansainvälinen kriisinhallinta ei ole ensimmäisten supistettavien asioiden listalla.