Pääkirjoitukset

Afganistanissa olevat vierasmaalaiset joukot pohtivat jatkavatko, ja jos niin kuinka kauan, läsnäoloaan Afganistanissa. Yhdysvaltain presidentti ja rauhan nobelisti Barack Obama pohti, josko vielä ainakin yksi vuosi hänen virkakautensa jälkeen vietettäisiin rauhoittamassa Afganistania. Obaman virkakausi päättyy tammikuussa 2017. Päätös jatkosta saatiin torstaina.
Suomella sen sijaan ei ole suunnitelmissa jatkaa nykyisellä panoksellaan enää tämän vuoden jälkeen. Tällä hetkellä Suomi osallistuu Afganistanin Resolute Support -missioon noin 80 sotilaalla ja ensi vuonna noin kymmenellä.

Paljon siis pohditaan, että pitäisikö kansainvälisen yhteisön jatkaa maassa vai "suistuuko A-maa Talibanin tai Isis:in valtaan" jos vetäydytään. Ei suistu, koska maa on de facto muiden kuin länsimaiden sotilaiden hallinnassa - ollut aina. Meille tuputetaan mielikuvaa, että olemme Afganistanissa järjestyksenvalvojina, kehittämässä demokratiaa, ihmisoikeuksia, tyttöjen koulunkäyntiä ja niin edespäin. Totta toinen puoli, mutta kansainvälisten toimijoiden osuus on äärimmäisen minimalistista eikä kosketa juurikaan paikallisten arkea.

Paikallinen väestö joutuu vastakin elämään jonkun vallan alla. Maan "virallinen" johto yltää vain virkamieskoneistoon, siitä alaspäin valta on nyt ja vastaisuudessakin erilaisilla toimijoilla. Olkoon toimijan nimi Taliban, Isis, tai joku muu Alueen Sota- ja Huumelordi Korporaatio.

"Ainahan täällä on ollut vieraita toimijoita. Joskus te lähdette pois ja me jäämme silti tänne", sanoi eräs maanviljelijä suomalaiselle rauhanturvaajalle muutama vuosi sitten.

Kansainvälinen yhteisö: Miten meni noin niin kuin omasta mielestäsi?

Kimmo Wirén
Päätoimittaja

• Edellinen
• Seuraava