Uutiset

Rauhanturvaajien vammautuminen tai sairastuminen saattaa luoda paineen perustaa rauhanturvaajillemme oman kuntoutuskeskuksen. Lisäksi hoito- ja kuntoutustarvetta voi tulla psyykkisen kuormituksen vuoksi. Tuoreimman kyselyn mukaan suomalaisturvaajista joka kolmannella oli ainakin lieviä traumaperäisen stressihäiriön oireita operaation jälkeen. Vakavia oireita oli kolmella viidestäsadasta, mutta pidempiaikainen seuranta ei ole vielä valmis.

- Harkinnassa on, pitäisikö Suomessakin rauhanturvaajat pitää myös sairastuneina tai vammautuneina pidempään palveluksessa, jolloin he olisivat Puolustusvoimien hoidon piirissä,  sanoo Puolustusvoimien sosiaalipäällikkö Veli Särmäkari.
Puolustusvoimat on vastikään tehnyt HUS-sairaaloiden kanssa sopimuksen rauhanturvaajien hoidon keskittämisestä riippumatta näiden kotipaikasta. HUS huolehtii psykiatrisesta hoidosta ja arvioi myös muun sairaanhoidon tarpeen.

Uusi termi kummastuttaa
Savon Sanomat nosti keskusteluun myös uuden termin, uusveteraanit, puhuttaessa palveluksensa suorittaneista rauhanturvaajista. Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Markku Seppä ei ymmärrä uusveteraani-termiä puhuttaessa vaativista rauhanturvaoperaatioista kotiutuvista sotilaista. Samoilla linjoilla on myös Suomen Rauhanturvaajaliitton puheenjohtaja kenraalimajuri (evp) Heikki Holma.
- Miksi ei voi puhua vain rauhanturvaajista kuten ennenkin. Jokainen toki saa keksiä mieleisiään termejä, mutta oikea termi on rauhanturvaaja, toteaa Holma Hölkkäri On Webille.

Rauhanturvaajaliiton tiedotuspäällikkö Kimmo Wirén ihmettelee myös uutta termiä.
- Muissa Pohjoismaissa ei ole samaa sointia sanalla "veteraani", kuten meillä suomalaisilla on. Toki muissa yhteyksissä veteraani-liitettä käytetään jopa yli 50-vuotiasta kilpahiihtäjistä, mutta puhukaamme me vain rauhanturvaajista. Tai vaikka reservin rauhanturvaajista, jotka ehkä piankin lähtevät operaatioihin uudelleen, Wirén pohtii.