Uutiset

Suomalaisen rauhanturvaamisen historiaan ensimmäisenä suoraan Naton alaisuudessa toimineena prikaatinkomentajana jäänyt Kari Rimpi korostaa valtion vastuuta tilanteissa, joissa rauhanturvaaja haavoittuu tai loukkaantuu. Rimpin mukaan vastuu on kannettava myös silloin, kun ongelmat ovat henkisellä tasolla.
– Kun valtio lähettää miehiä tai naisia ulkomaille sodankaltaisiin olosuhteisiin, on valtion hoidettava myös vastuunsa. Vaikka rauhanturvatehtäviin lähdetäänkin vapaaehtoisesti, niin lähtijät ovat kuitenkin valtion asialla, Rimpi linjaa Rauhanturvaaja-lehdelle antamassaan haastattelussa.

– Juna on saatava liikkeelle nopeasti, jos jotain tapahtuu. Valtio ei voi paeta esimerkiksi sen taakse, että oikeudelliset vastuut ovat epäselviä tai keskeneräisiä. Asiat on vain pantava kuntoon, hän jatkaa.

Puolustusministeriön kansliapäällikön tehtävät vuodenvaihteessa jättävä Rimpi kertoo, että rauhanturvatehtävissä olevien suomalaisten vakuutusturvaa on korotettu lähivuosina kahdesti. Mukaan on otettu myös lapsikorotus, mutta nämä toimenpiteet eivät vielä riitä.
– Myös jälkihoito on saatava kuntoon.
Rimpin mukaan parannettavaa on myös kotimaassa odottavien läheisten tukemisessa.
– Kysymys on varsin yksinkertaisista asioista, käytännön toimenpiteistä, kuten esimerkiksi lastenhoidon järjestämisestä. Perheet jäävät usein aika yksin, kun isä tai äiti on maailmalla rauhaa turvaamassa tai aikaansaamassa.

Kansliapäällikkö Kari Rimpi jää eläkkeelle ensi vuoden alussa ja hänen seuraajakseen on nimitetty toinen entinen rauhanturvaaja Arto Räty. Rimpin haastattelu kokonaisuudessaan on luettavissa ensi viikolla ilmestyvästä Rauhanturvaajasta.