- Tietoja
- Julkaistu: 23.12.2018
-
Kirjoittanut PV, HOW
-
Kategoria: Uutiset
Suomalaiset rauhanturvaajat
Puolustusvoimat on juhlinut tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Osallistuminen rauhanturvaamiseen ja sotilaallisen kriisinhallintaan on kuulunut Puolustusvoimien toimiin jo vuodesta 1956, jolloin Suomi lähetti ensimmäiset rauhanturvaajansa Suezille. Aikojen saatossa lähes 50 000 suomalaista on palvellut yhteensä noin viidessäkymmenessä rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatiossa ympäri maailmaa. Lukujen valossa on helppo ymmärtää Suomen maine kriisinhallinnan suurmaana ja maamme vahva panos kansainvälisten ongelmien ratkaisemisessa.
Kriisinhallinnan tarve ei ole kuitenkaan maailmalla laantunut. Teidän noin neljänsadan suomalaisen rauhanturvaajan osallistuminen tälläkin hetkellä yhteensä yhdeksään joukko-, neuvonanto- ja tarkkailijaoperaatioon ympäri maailmaa kertoo kouriintuntuvasti rauhan turvaamisen ja rakentamisen tarpeesta myös tänään.
Vaatimukset rauhanturvaajia kohtaan kasvavat jatkuvasti maailman kriisipesäkkeissä. Konfliktit muuttuvat yhä monisyisemmiksi. Niihin saattaa kietoutua samanaikaisesti valtiollisia ristiriitoja ja rikollisuutta sekä taloudellisia ja poliittisia jännitteitä. Myös alueen toimijoiden määrä lisääntyy ja asema muuttuu epämääräisemmäksi. On esimerkkiksi vaikea erottaa sitä, mitä kukin osapuoli edustaa tai kenen puolella on. Kansainvälisen yhteisön edustajat joutuvat enenevässä määrin huolehtimaan omasta turvallisuudestaan, ja he saattavat myös tulla tahtomattaan vedetyiksi kiistan osapuoliksi.
Kehitys on johtanut siihen, että kansainväliset järjestöt ja valtiot pyrkivät muuttamaan kriisinhallintaa entistä kokonaisvaltaisemmaksi eli kytkemään sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan ja muut tukitoimet toisiinsa mahdollisimman lujasti. Tarvitaan niin ikään teknisempää sotilasvoimaa ja samalla kalliimpia kykyjä sekä rauhanturvaajien turvallisuuden varmistamiseksi että kohdealueeseen ja sen väestöön kohdistuvan tehtävän toteuttamiseksi. Kaiken toiminnan takana on aina ihmiset. Myös rauhanturvaajien osaamiseen, niin sotilaalliseen kuin kulttuuriseenkin, kohdistuu lisääntyviä vaatimuksia.
On oikeutettua todeta, että pääosa mainituista haasteista on kyetty ottamaan Suomen kriisinhallintajoukoissa huomioon ennakoidusti. Operaatioihin on kyetty lähettämäään osaavia ja motivoituneita sekä riittävällä henkilökohtaisella ja joukkokohtaisella materiaalilla varustettuja joukkoja. Ne ovat pystyneet vastaamaan sekä oman arviomme että saadun ulkopuolisen palautteen perusteella hyvin toiminta-alueen vaatimuksiin. On kuitenkin selvää, että meidän tulee olla koko ajan valppaina muutoksille, kohdistuvatpa ne materiaaliin, toimintatapoihin tai osaamiseen.
Suomalaisten työtä rauhan turvaamiseksi ja rakentamiseksi tarvitaan tulevaisuudessakin. Te rauhanturvaajat jatkatte ensi vuonna Suomen edustajina yhteensä kymmenessä kriisinhallintaoperaatiossa Afganistanissa, Israelissa, Irakissa, Kosovossa, Kuwaitissa, Libanonissa, Malissa, Somaliassa, Syyriassa ja Välimerellä. Kiitän teitä merkityksellisestä työstänne maailman kriisialueilla ja antamastanne panoksesta rauhan eteen.
Toivotan teille rauhallista joulun aikaa ja menestystä vuodelle 2019.
Puolustusvoimain komentaja
Kenraali Jarmo Lindberg
- Tietoja
- Julkaistu: 16.12.2018
-
Kirjoittanut Yle, HOW
-
Kategoria: Uutiset
Haagissa vuonna 2015 perustettu Kosovon sodan sotarikoksia tutkiva tuomioistuin on aloittelemassa toimintaansa, uutisoi YLE verkkosivuillaan.
Tuomioistuin on kutsunut kuultavaksi kosovolaisia kapinallisjohtajia. Tuomioistuin ei itse tiedota kutsuistaan, mutta ainakin neljä kosovolaista entistä sotilasjohtajaa on kertonut julkisuuteen saaneensa kutsun.
Ainakaan tässä vaiheessa kyse ei ole syytteistä, vaan kuulemisista.
Kosovon sota vuosina 1996–1999 oli osa Jugoslavian hajoamista. Sodassa kosovolaisjoukot taistelivat miehittäjinä pidettyä Serbiaa vastaan. Sodassa kuoli tai katosi 13 000 ihmistä, joista enemmistö kosovonalbaaneja, mutta myös serbejä ja muita kansallisuuksia.
Molempien osapuolten edustajia on syytetty sotarikoksista. Osa kutsutuista on jo saanut tuomion Kosovossa.
Tuomioistuimen toiminta herättää Kosovossa vastustusta jo lähtökohtaisesti, sillä itsenäistymissodan johtajia pidetään kansallissankareina.
Monen kosovolaisen mielestä tuomioistuimella ei ole laillista perustaa. Vastustusta nostattaa myös se, että kutsuja ovat tässä vaiheessa saaneet vain kosovolaiset, eivät serbiosapuolen edustajat.
Kosovon tapahtumien todistaminen on osoittautunut vaikeaksi. Todistajia ei ole tahtonut löytyä ja todistajat ovat usein muuttaneet lausuntoaan jouduttuaan mahdollisesti painostuksen kohteeksi.
Lue koko uutinen YLEn verkkosivuilta.
