FINCENTin uusi johtaja puhuu kestävän kehityksen puolesta

Tietoja

Julkaistu: 21.03.2019

Kirjoittanut PV, HOW

Kategoria: Uutiset

Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen (FINCENT) johtaja vaihtui vuoden alussa. Tehtävässä aloittaneella everstiluutnantti Harri Uusitalolla on taustalla vankka kokemus kansainvälisten kysymysten ja kriisinhallinnan parista.

Uuteen tehtävään Uusitalo astui mielestään hyvään aikaan, koska FINCENT on löytänyt jalansijan kansainvälisten toimijoiden joukossa ja arvostetut laatusertifikaatit ovat osoitus työn merkittävyydestä. Aihetta suurille muutoksille ei ole, joskin kurssisisältöjä ja opetusmenetelmiä on hyvä päivittää jatkuvasti.

Kestävän tulevaisuuden yhdeksi tärkeimmistä rakennuspalikoista Uusitalo nimittää sivistyksen. Kansainvälisessä kriisinhallintatyössä tulisi siirtyä ajattelutapaan, jonka mukaan konfliktien ratkaiseminen aloitetaan, ennen kun varsinaiset yhteenotot ovat alkaneet. Mahdollistamalla sivistynyt yhteiskunta – sellainen, jossa naisten ja miesten asema on tasavertainen, lapsilla on turvallinen kasvuympäristö ja jossa lukutaito tarkoittaa monilukutaitoa – päästään ennakoivasti purkamaan konflikteja synnyttäviä tekijöitä. Näin konflikteja ei välttämättä edes syntyisi.

FINCENTin ollessa kansainvälisesti arvostettu sotilaallisen kriisinhallinnan osaamiskeskus tavoitteena on pyrkiä kokonaisvaltaisuuteen. Kriisinhallintajoukkojen kouluttaminen toteutetaan Porin prikaatissa. FINCENTin rooli on ennemminkin kehittää kriisinhallinnan ammattilaisia – johtajia ja asiantuntijoita – tietotasolla. Kokonaisvaltaisuuteen pyrkiessä ei siis riitä, että hyödynnetään pelkästään sotilasammatillisesti kouluttautuneita rauhanturvaajia. Politiikan, kansainvälisten suhteiden, terveydenhuollon ja eri organisaatioiden ammattilaisia tarvitaan vahvistamaan toisenlaisia turvallisuustekijöitä.

Uusitalon mukaan kriisinhallintatoiminnassa 1950-luvulla käytetyt menetelmät eivät sovellu aukottomasti nykypäivään, vaan uusiin haasteisiin on löydettävä vastaavia keinoja. Yhdeksi esimerkiksi hän ottaa sosiaalisen median ja tietoverkkojen hyödyntämisen ennakoivassa mielessä. Konflikteissa levottomuus lähtee kumpuamaan verkon välityksellä lähetetyistä viesteistä, kuvista ja uutisista, ja virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon määrä on suuri.

– Tulevaisuuden haasteena näen sen, miten kriisinhallinnassa pystytään huomioimaan verkon ilmiöt ja vastaamaan niihin: tukahdutetaanko tietoa vai löytyykö vastaus tukemalla sivistystä ja koulutusta?

Puolustusvoimien kansainvälisen keskus juhlistaa tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan. Toiminnan voidaan tosin katsoa alkaneen jo vuonna 1964 Kyproksen rauhanturvaoperaation väliaikaisesta rotaatiokoulutuksesta. Tuolloin ei vielä uskottu vakinaisen koulutuskeskuksen tarpeeseen. Toimintaa jatkettiin tilapäismenettelyin, kunnes 23.10.1969 perustettiin YK-Koulutuskeskuksen Esikunta. Vuonna 1982 nimi vaihtui YK-Koulutuskeskukseksi. Keskuksen johtovastuu siirtyi vuosituhannen alussa vuonna 2001 puolustusministeriöstä Pääesikunnalle, ja samalla nimestä tuli Puolustusvoimien kansainvälinen keskus. Viimeisin suuri muutos tapahtui 2015, kun FINCENT liitettiin osaksi Maanpuolustuskorkeakoulua ja muutti uusiin toimitiloihin Santahamina-taloon.

– Juhlavuotena on tietysti tärkeä muistella historiaa, mutta katseen Uusitalo haluaa kuitenkin pitää kohti tulevaisuutta. Lokakuussa järjestetään 50-vuotisjuhlallisuuksiin liittyen kansainvälisen kriisinhallintatoiminnan kysymyksiin paneutuva seminaari. Tavoitteena on luoda kansainvälinen foorumi, joka mahdollistaa oppimisen ja avoimen keskustelun. Juhla ei ole siis ainoastaan itsetarkoitus, vaan Uusitalolle se on myös mahdollisuus koota kriisinhallintatoiminnan ammattilaisia yhteen.

Juhlavuotena pyrimme löytämään trendejä, jotka kertovat, mihin suuntaan pitäisi viedä kriisinhallinnan, rauhanturvaamisen ja kansainvälisen toiminnan kokonaisuutta, jotta kykenemme vastaamaan maailmalla jatkuvasti ilmaantuviin haasteisiin, Uusitalo pohtii.

Merkkivuotena Uusitalo haluaa korostaa yhdessä tekemisen merkitystä. Koulutus ja suunnittelu toteutetaan monen kansallisen ja kansainvälisen organisaation yhteistyönä.

– Me emme tee tätä työtä yksin vaan olemme osana muita. Verkostoituminen ja yhdessä tekeminen ovat keinoja, joilla asioita voidaan ratkaista. Kun meillä on riittävän hyvä verkosto, ymmärtävät ja toimintaa tukevat esimiehet sekä ammattimaisesti toimivat alaiset, niin kaikki menee hyvin, Uusitalo toteaa.

Ennen nykyistä tehtäväänsä Uusitalo työskenteli Pääesikunnan suunnitteluosaston kansainvälisen sektorin kriisinhallintavastuualueen johtajana, ja sitä ennen suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajana Libanonissa. Tätä ennen Uusitalo johti Topografikuntaa, jossa oli myös vahva kytkös kansainväliseen toimintaan.

Ensimmäiset kuukaudet uudessa tehtävässä on omistettu taloon ja henkilöstöön tutustumiseen sekä toimintatapojen varmistamiseen. Nyt kun keskuksen hallinto tuntuu tutummalta, on helppo ryhtyä yhteydenpitoon kansainvälisten yhteistoimintakumppaneiden kanssa.

– Tämä on hieno tehtävä, jossa saa olla yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa. Pitää löytää aikaa keskustella sekä avata haasteita ihmisten kanssa, eli on oltava mahdollisuus vuorovaikutukseen. Tässä työssä voi pikkuhiljaa rakentaa kestävämpää tulevaisuutta, Uusitalo arvioi.

 Asiasta uutisoi Maanpuolustuskorkeakoulu verkkosivuillaan.