Palautetta sivustosta voi antaa Facebookissa tai Kuso- Kulkee palstalla.
Ja sit hei, sun kandee liittyy jäseneksi. Muistat vaan valita paikallisyhdistykseksi Hölkkäri On Web.
Vuoden 2020 sääntömääräinen kevät- ja syyskokous pidetään lauantaina 26.9.2020 kello 15.00 Helsingissä. Kokouspaikkana toimii ravintola Barley & Bait, tarkka osoite on Välimerenkatu 20, 00220 Helsinki.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kevät- ja syyskokousasiat.
Jos valtiovalta määrää liikkumis- / kokoontumisrajoituksia koronatilanteen vuoksi, asiasta tiedotetaan erikseen.
Hallitus
Hölkkäri On Web
Hölkkärin aseellisen siiven taannoinen rypistys Suomen Rauhanturvaajaliiton ampumamestaruuskisoissa ei ollut turha. Kotiintuomisina Säkylästä oli yleisen sarjan RK joukkuekilpailun kultamitalit ja falling platesista neljäs sija.
Yhdistys osallistui tämänvuotiseen kisaan seitsemällä ampujalla ja falling plates osuuteen saatiin muodostettua kaksi kolmen hengen joukkuetta yleiseen sarjaan. Kelikin oli mitä parhain ja oikeasti, eihän ruudin hajua aamutuimaan oikeasti voita juuri mikään.
Falling plates joukkueet muodostettiin perinteisesti aamun RK ammuntojen perusteella. Hölkkäri IVA:ssa ampuivat Matti Lonnakko, Kari Pelkonen ja Christian Malino. Hölkkäri IVB:ssä peltejä tulittivat Pasi Turkki, Jorma Nylander, sekä Jussi Mäkilä. Lisäksi aamun rynnäkkökivääriammuntoihin osallistui Tom Streng, joka valitettavasti jalkavaivaisena joutui jäämään tällä kertaa falling plates joukkueista sivuun. Näin paikattiin samalla auki ollut valmentajan pesti.
Hölkkäri IVB valitettavasti karsiutui jatkosta jo alkuerissä, mutta Hölkkäri IVA väänsi loppuun asti ja kotimatkalle joukkue toivotettiin vasta pronssiottelusta. Sastamalan Rauhanturvaajat vetivät tällä kertaa pidemmän korren, vaikkakin vain sekunnin sadasosilla. Pitkä kilpailupäivä oli vahvasti totutusta poikkeava, sillä perinteisesti kotimatkalle on päästy jo hyvissä ajoin aikaisen karsiutumisen seurauksena. Todennäköisesti ensimmäistä kertaa olimme myös paikalla seuraamassa pronssiottelua seuranneen finaaliottelun, minkä Pohjanmaan Rauhanturvaajat ansaitusti voittivat. Samat kaverit antoivat vain vähän aikaisemmin myös Hölkkärille kylmää kyytiä, kun ratkottiin paikkoja kulta- ja pronssiotteluihin.
Ehdimme jo hyvän matkaa kotia kohti, onnesta soikeina neljännestä sijasta, kun saimme palkintojenjakotilaisuudesta viestin, että Hölkkäri oli ennenkuulumattomasti onnistunut voittamaan RK joukkuekilpailun kirkkaimmat mitalit. Valokuva varsin kiiltävistä prenikoista tulikin heti perään todistusaineistoksi. Jorma oli nohevasti jäänyt kisapaikalle seuraamaan palkintojenjaon ja kävi pokkaamassa mitalit poissaolevien ampujien puolesta. RK joukkuekisassa kunnostautuivat Matti Lonnakko, Tom Streng, sekä Christian Malino. Kisa oli erittäin tasainen ja kulta saatiinkin tasapisteillä Sastamalan Rauhanturvaajien kanssa. Tällä kertaa paremmuus ratkesi napakymppien määrään, joka oli Hölkkärin 7 napaa vastaan Sastamalan 4 napaa.
Loppukaneettina haluan vielä kiittää Hölkkärin tiimiä hurjasta rypistyksestä ja hienosta suorituksesta! Ehkä tämä menestys saa nyt muitakin yhdistyksen jäseniä innostumaan ampumisesta ja osallistumaan jo ensi vuonna kisoihin. Olisihan se vallan hienoa, jos saisimme kasaan kaikki sääntöjen sallimat kolme joukkuetta.
YK on jälleen päättämässä heinäkuussa UNIFIL-operaation mandaatin jatkamisesta.
Tällä kertaa päätös mandaatin jatkamisesta ei ole syntymässä helposti. Libanonin poliittisissa piireissä käydään tällä hetkellä kovaa keskustelua operaation jatkosta ja maan virallisesta kannasta. Määrätyt maan poliittiset tahot haluavat maan irtautuvan kaikista alueen konflikteista.
Israel on myös viime päivinä luonut painetta, sillä heidän mielestään UNIFIL ei toimi YK:n päätöslauselman 1701 mukaisesti ja estä Hezbollah järjestön aseellista toimintaa Litani-joen eteläpuolella.
Omat haasteet päätöksenteolle tulee myös Atlantin takaa, sillä diplomaattilähteet Washingtonista kertovat, että Yhdysvalloissa harkitaan UNIFIL-operaation ja Libanonin armeijan (LAF) rahoituksen lopettamista. Syynä tähän on Yhdysvaltojen toive laajentaa operaatiota Syyrian vastaiselle rajalle ja kun tämä esitys on sotinut Hezbollahin kantojen kanssa, niin laajennus yritykset ovat kaatuneet. Lisäksi Yhdysvaltojen mielestä UNIFIL:n ja LAF:n toimintamahdollisuudet alueella ovat tällä hetkellä huonot, koska Hezbollah estää operatiivisen toiminnan vastuualueen kylissä.
Rahoituksen lopettaminen aiheuttaisi rauhanturvajoukkojen supistamisen ja operatiivisen toiminnan vähentämistä.
Suomi asettaa sotilasosaston korkeaan valmiuteen osana Saksan johtaman EU:n taisteluosaston (European Union Battle Group, EUBG) valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2020.
Suomen asettama korkean valmiuden osasto sisältää panssaritiedustelujoukkueen, jonka osana minilennokkiryhmän, esikuntaupseereita ja kansallisen tukielementin. Joukon kokonaisvahvuus on 80 sotilasta, ja se koostuu pääasiassa reserviläisistä.
Heinäkuusta alkava valmiusaika sitouttaa EUBG-osaston nopeaan lähtövalmiuteen. Korkeassa valmiudessa olo tarkoittaa, että joukon materiaali ja ajoneuvot ovat kuljetusvalmiina ja henkilöstö tavoitettavissa.
Taisteluosastoon osallistuvat Saksan ja Suomen lisäksi Alankomaat, Irlanti, Itävalta, Kroatia, Latvia, Ruotsi ja Tšekki. Taisteluosaston kokonaisvahvuus on noin 4 100 sotilasta.
Suomalaisen pääjoukon koulutus aloitettiin tammikuussa Porin prikaatissa Säkylässä. Koulutusvaihe kesti huhtikuun loppuun. Koronan vuoksi perutun European Challenge 2020 -harjoituksen korvaava harjoitus järjestettiin 13.3.–1.4.2020 Suomessa. Joukon suorituskyvyn arvioinnissa on hyödynnetty Naton NEL1-tason arviointikriteereitä.
Suomi on osallistunut EU:n taisteluosastoihin aiemmin yhteensä kuusi kertaa, ja kokemukset aiemmista valmiusvuoroon osallistumisista ovat myönteisiä. Vaikka toistaiseksi Euroopan taisteluosastoja ei ole käytetty operaatioihin, EU:n taisteluosastojen merkitys on tärkeä Suomen kriisinhallintavalmiuksien sekä Puolustusvoimien suorituskykyjen kehittämisessä ja ylläpitämisessä.
Suomen osallistumisesta taisteluosastoon on linjattu tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan (TP-UTVA) yhteisessä kokouksessa 19.6.2019.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelman mukaisesti valtioneuvosto asetti toimikaudelle 6.3.2020 - 28.2.2021 kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean. Komitea tulee laatimaan kokonaisvaltaisen, yli hallituskausien ulottuvan kriisinhallinnan tavoitelinjauksen toiminnan vaikuttavuuden ja resurssien käytön suunnitelmallisuuden tehostamiseksi. Komiteatyön käynnistyminen viivästyi koronavirustilanteesta johtuen, mutta lähti liikkeelle 11.6. pidetyssä kokouksessa, jossa tehtiin katsaus Suomen kriisin-hallintaosallistumisen nykytilaan ja näkymiin.
Komitea selvittää, miten kansainvälinen turvallisuusympäristö ja kriisinhallinta ovat muuttuneet ja mitä vaatimuksia tämä asettaa Suomen kriisinhallintaosallistumiselle.
-Työn keskiössä on sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan kehittäminen. Kriisinhallintaa tarkastellaan kuitenkin osana laajempaa toimijoiden verkostoa, johon kuuluu myös rauhanvälityksen, kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun toimijoita, toteaa komitean puheenjohtaja, poliittinen valtiosihteeri Johanna Sumuvuori.
Komitean varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk.) korostaa, että komitean työssä on tärkeää huomioida kriisinhallinnan toimintaympäristön muutos. Terrorismi, ympäristöuhat sekä ilmastonmuutos lisäävät kriisinhallinnan tarvetta. Kansainvälisillä kriiseillä ja turvallisuusuhkilla on entistä useammin suoria vaikutuksia myös Suomen ja Euroopan sisäiseen turvallisuuteen. Koronavirustilanne on vaikuttanut kriisinhallintaoperaatioiden toimintaan. Pandemian pitkäaikaisia vaikutuksia kansainväliseen kriisinhallintaan vasta arvioidaan.
Kriisien muuttumisen myötä myös toimijakenttä on laajentunut – YK operaatioiden rinnalle ovat nousseet EU:n ja Naton sekä maaryhmäpohjaisten koalitioiden toimeenpanemat operaatiot. Siviilikriisinhallinnassa myös Etyj on keskeinen toimija. Siviilien suojelu sekä ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisen vakauden ja turvallisuuden edistäminen ovat kansainvälisen kriisinhallinnan keskiössä.
Kansainvälinen kriisinhallinta on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomi on osallistunut kriisinhallintaan 1950 luvulta lähtien. Enimmillään Suomen osallistumistaso on ollut lähes 2000 rauhanturvaajaa ja kaikkiaan yli 50 000 suomalaista on osallistunut rauhanturvatehtäviin. Kriisinhallintatehtävien luonne on vuosikymmenten varrella muuttunut. Painopiste on siirtynyt valtioiden välisten konfliktien rauhoittamisesta valtioiden sisäisten konfliktien ratkaisupyrkimysten tukemiseen ja konfliktimaiden kapasiteetin vahvistamiseen.
Suomi osallistuu tällä hetkellä 10 sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon noin 400 sotilaalla. Siviilikriisinhallintatehtävissä toimii noin 120 suomalaista noin 20 operaatiossa ja sihteeristötehtävissä. Sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahataso on noin 110 miljoonaa euroa vuodessa. Siviilikriisinhallinnan määrärahat ovat noin 15 miljoonaa euroa vuodessa.
Komitean perustamisesta tiedotti Ulkoministeriö.
