Uutiset

Tasavallan presidentti Tarja Halonen sanoo Rauhanturvaaja-lehden haastattelussa ymmärtävänsä hyvin sen, että Suomea kutsutaan yleisesti rauhanturvaamisen pieneksi suurvallaksi. Toinen syy tähän on hänen mukaansa jo vuonna 1956 Suezilta alkanut aktiivisuus, toinen puolestaan suomalaisen rauhanturvaamisen laatu ja korkea ammattitaito.
 
– Laatu on asia, mihin olen itsekin erityisesti mieltynyt. Esimerkiksi siviili- ja sotilaspuolen yhdistämisessä eli cimic-toiminnassa me olemme pystyneet näyttämään esimerkkiä isommillekin maille. Kysymys ei ole työpaikkojen viemisestä paikallisilta, jos huolehdimme esimerkiksi miinojen raivaamisesta tai syrjäseutujen ihmisten lääkintähuollosta. Määrän suhteen emme voi enää olla niin kovin leuhkoja, mutta laadun suhteemme voimme sitä olla, presidentti tiivistää.
 
Presidentti tosin harmittelee sitä, että Suomi on joutunut viime aikoina tinkimään periaatteesta, jonka mukaan meillä olisi samaan aikaan maailmalla tuhatkunta rauhanturvaajaa.
- Merkittävin syy kustannusnousuun on siinä, että nykypäivän aseelliset konfliktit ovat pääasiassa valtioiden sisäisiä ja siinä mielessä huomattavasti vaikeampia kuin valtioiden väliset konfliktit. Sisäisen kriisin säännöt eivät välttämättä perustu kansainvälisiin sopimuksiin, ne ovat arvaamattomia ja enemmän turvatoimenpiteitä vaativia ja samalla myös kalliimpia ratkaista, presidentti vertaa.

- Meidän pitää edelleenkin osallistua tämänkin kaltaisten kriisien ratkaisemiseen, mutta samalla voimme miettiä yhdessä YK:n ja EU:n kanssa, millä toimenpiteillä kustannuskehitystä voidaan leikata, toteaa presidentti Halonen Rauhanturvaaja-lehdessä.