Sotilaslähteet Irakissa ja Yhdysvalloissa toistelevat, että Mosulin kaupungin valtaus Isisiltä käynnistyy pian, ehkä jo lokakuussa.
Isisin savustaminen Irakin toiseksi suurimmasta kaupungista voisi olla lähes kuolettava isku jihadistijärjestölle. Operaatiosta on povattu vaikeaa, mutta ongelmat eivät välttämättä loppuisi kaupungin valtaukseen.
Mosulin valtaus voi nimittäin johtaa arvaamattomaan tapahtumaketjuun, johon Isis ei oikeastaan liity lainkaan.
Irakin kurdeilla, Irakin keskushallinnolla ja paikallisilla entisillä ja uskonnollisilla vähemmistöillä sekä niiden tukiryhmillä on kaikilla omia intressejään Mosulin ja sen lähiympäristöjen hallinnan suhteen. Pahimmassa tapauksessa Isisin tuhoamista voi seurata keskenään kilpailevien ryhmien yhteentörmäys.
Isis valtasi Irakin toiseksi suurimman kaupungin Mosulin kesän 2014 salamasodassa. Miljoonakaupunki ja Ninawan maakunta kuuluivat tuolloin Irakin keskushallinnolle.
Heti Mosulin valtauksen jälkeen Isis lähti työntymään syvemmälle Irakin pohjois- ja koillisosiin kohti Irakin kurdialueita. Eteneminen pysähtyi kansainvälisen liittouman ilmaiskuihin.
Länsivaltojen tuen ansiosta Kurdistanin autonominen alue pelastui. Itseasiassa kurdit ovat liittouman tuen ansiosta kyenneet valtaamaan Isisiltä myös sellaisia alueita, jotka eivät ennen vuotta 2014 olleet lainkaan kurdien hallinnassa – esimerkiksi Kirkukin kaupungin, joka on Irakin keskeisimpiä öljyntuotantoalueita.
Kurdien hallinnassa on nyt jopa 50 prosenttia enemmän maa-alueita kuin mitä heille kuului ennen Isisin nousua. Samaan aikaan Kurdistanissa on puhuttu avoimesti mahdollisesta itsenäistymisestä.
Jotkut Irakin arabipoliitikot ovat syyttäneet kurdeja siitä, että niiden aikeissa on piirrellä Isisin jälkeisessä Irakissa rajoja uudelleen ja laajentaa kurdialuetta.
Kurdihallinto on korostanut, etteivät kurdijoukot aio osallistua varsinaiseen Mosulin kaupungin valtaukseen, mutta tukevat operaatiota muualla Ninawan maakunnassa.
Mosulin valtaukseen on lehtitietojen mukaan osallistumassa ainakin Irakin puolustusvoimien joukkoja, paikallisia sunnijoukkoja, mahdollisesti Iranin tukemia shiialaisia asejoukkoja sekä Turkin kouluttamia turkmeenijoukkoja. Myös Turkilla on intressinsä Irakissa, sillä se haluaa estää laajan ja yhtenäisen kurdialueen muodostumisen omille rajoilleen.
Kansainvälisen liittouman erikoisjoukot ja ilmavoimat tukevat hyökkäystä. Myös suomalaisia sotilaita saattaa osallistua operaatioon neuvonantajina.
Yksi Mosulin valtaukseen liittyvä ongelma on se, ettei liittoumalla ole kokonaisvaltaista suunnitelmaa sille, mitä tapahtuu sen jälkeen kun Isis on ajettu kaupungista, sanoo konfliktinratkaisujärjestö Crisis Management Initiativen Irak-asiantuntija Hussein al-Taee.
Al-Taee ei pidä todennäköisenä sitä, että Mosulin valtaus laukaisisi yhteenotot esimerkiksi kurdien ja Irakin keskushallinnon välillä. Mutta koska sopassa on useita hämmentäjiä, ennen yhteishyökkäystä olisi hyvä saada jonkinlainen sopimus aikaiseksi.
-Kaikkien osapuolten pitäisi sopia, että Mosulin valtauksen jälkeen kaikki palaavat alkuasetelmaan, eli siihen asetelmaan, jossa oltiin ennen vuotta 2014 ja Isisin nousua. Myös Turkki pitää saada mukaan tähän keskusteluun, al-Taee sanoo.
Häntä huolettaa se, että ilman sopimuksia Isisin jälkeinen Irak voi ajautua samaan tilaan, joka alkujaan mahdollisti Isisin nousun.
Entä Suomi?
Suomi on vuodesta 2015 ollut mukana Isisin vastaisessa kansainvälisessä liittoumassa enimmäkseen kouluttamassa kurdisotilaita. Onko mahdollista, että suomalaiset joutuvat tahtomattaan kiistanalaiseen tilanteeseen, jossa heillä onkin yllättäen rooli Irakin kansanryhmien välisessä välienselvittelyssä.
Al-Taee pitää riskiä mahdollisena, mutta pienenä.
Suomi on hänen mukaansa toiminut Irakissa tasapuolisesti kuunnellen keskushallintoa ja kurdeja. Suomen rooli on muutenkin kokonaisuutena pieni, eikä se kanna operaatiosta päävastuuta.
-Minun on vaikea nähdä, että jostakin nousisi Suomea osoittava syyttävä sormi. Mutta yhteistyötä kannattaa jatkaa rakentavana kaikkien osapuolten kanssa.
Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat verkkosivuillaan.
