Suomalaisia poliiseja saatetaan tulevaisuudessa nähdä erikoistehtävissä myös muissa EU-maissa. Hallituksen tuoreessa lakiesityksessä ehdotetaan poliisilakiin muutoksia, jotka mahdollistaisivat jopa aseellisten poliisioperaatioiden toteuttamisen Suomen rajojen ulkopuolella.
Kansainvälisiin operaatioihin lähtevät poliisit on tarkoitus koota valtakunnallisesta Karhu-ryhmästä sekä muista vaativien tilanteiden erikoisryhmistä ja terroripommi-, joukkojenhallinta- ja ensivasteryhmistä.
– Ketään ei voida pakottaa, mutta kiinnostuneet koulutetaan, jotta meillä sitten tarvittaessa on osaava porukka, joka tuntee riittävästi myös vastaanottavan maan lainsäädäntöä, kertoo johtava asiantuntija Johanna Puiro sisäministeriön poliisiosastolta.
Hänen mukaansa se, minkä kokoinen joukko suomalaispoliiseja ulkomaille lähtee, riippuu aina apua pyytävän valtion tarpeesta, tehtävästä ja sen laadusta.
Lakiesitystä valmistellut sisäministeriön erityisasiantuntija Tapio Puurunen kertoo, että lain avulla Suomessa varaudutaan sellaisiin kriisitilanteisiin, joissa toisen EU-maan viranomaiset pyytävät apua toisilta jäsenvaltioilta sopimusten perusteella.
Yhteisvastuulausekkeella on sovittu EU-maiden velvollisuudesta antaa apua terrori-iskun, luonnon tai ihmisen aiheuttaman suuronnettomuuden kohteeksi joutuneelle jäsenvaltiolle. Lisäksi Suomi on sitoutunut EU-valtioiden rajat ylittävää rikollisuutta koskevaan Prüm-yhteistyöhön sekä yhteistyön parantamiseen kriisitilanteissa (ns. Atlas-päätös).
– Esimerkiksi Atlas-päätöksen mukaisissa tilanteissa jäsenvaltion viranomaisilla on perusteltu syy uskoa, että kyseessä on rikos, josta aiheutuu vakava ja välitön fyysinen uhka jäsenvaltiossa oleville henkilöille, omaisuudelle, infrastruktuurille tai instituutioille, Puurunen sanoo.
Kyse voi olla esimerkiksi terrorismin torjunnasta tai panttivanki- ja kaappaustilanteista.
Lakiesitys mahdollistaa myös Suomen puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen tuen kansainväliseen operaatioon lähteville poliiseille. Puurunen kuitenkin korostaa, että poliisit osallistuvat vain poliisioperaatioihin.
– Mutta jos meidän poliisimme ulkomailla tarvitsee jotain sellaista kalustoa tai voimavaroja, joita sillä ei ole, se voi pyytää tukea puolustusvoimilta tai rajavartiolaitokselta. Aseellinen tuki on rajattu vain terrorismirikostilanteisiin, Puurunen sanoo.
Puurusen mukaan etukäteen ei tiedetä, kuinka usein suomalaispoliisien erikoisryhmiä Euroopassa tarvitaan.
– Yhteisvastuulausekkeeseen todennäköisesti vedotaan harvoin, koska se on viimesijainen mekanismi. Mitä normaalimpiin yhteistyömuotoihin mennään, sitä useammin niihin todennäköisesti vedotaan, Puurunen sanoo.
Toistaiseksi EU-tasolla ei ole harjoitusten lisäksi vielä toteutettu kriisitilanteissa yhteisiä poliisioperaatioita.
Suomen poliisijärjestöjen liitto suhtautuu kansainvälisiin operaatioihin myönteisesti, mutta kiinnittää huomiota niihin lähtevien poliisien oikeusturvaan, vakuutuksiin ja muihin käytännön seikkoihin.
– Uskoisin, että kiinnostusta löytyy, kunhan oikeusturva- ja sairausvakuutusasiat saadaan kuntoon. Positiivista on, että siellä oppii muiden toimintatapoja. Jos täälläkin tulee jokin isompi operaatio, osataan sitten toimia oikein, toteaa järjestöpäällikkö Mika Nygård.
Asiasta uutisoi Kainuun Sanomat verkkosivuillaan.
