Valtion ensi vuoden budjetti kohtelee kovalla kädellä sotilaallista kriisinhallintaa, jonka toimintamenoista leikataan 6,5 miljoonaa euroa eli noin kymmenesosa. Ulkoministeriö joutuu leikkamaan menojaan kaikkiaan 8,5 miljoonaa euroa, joten leijonanosa leikkauksista kohdistuu juuri sotilaallisen kriisinhallinnan toimintamenoihin.
Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen toimintamenot laskevat tämän vuoden 62,8 miljoonasta eurosta ensi vuonna 56,3 miljoonaan euroon. Puolustusministeriön momentilta maksettavat sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja ylläpitomenot laskevat puoli miljoona euroa, 60,1 miljoonaan euroon.
Yhteensä kriisinhallintaan palaa ensi vuonna ulkoministeriöltä rahaa toimintamenoina 73,6 miljoonaa euroa, jolla summalla arvioidaan saatavan maailmalle 720 henkilöä sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan. Sotilaalliseen kriisinhallinnan henkilöstömäärä tulee olemaan 590 sotilasta ja siviilikriisinhallinnan 100-130 henkeä. Suomen kriisinhallintatyön painopistealueina ovat edelleen Libanon, Afganistan, Afrikka ja Kosovo.
Siviilikriisinhallinnan 17,4 miljoonan euron suuruisia toimintamenoja ei leikata. Ulkoministeriön reilun 900 miljoonan euron suuruisesta kehitysapupotista nipistetään 750 000 euroa eli vajaa promille.
