Euroopan unionin puolustusministerit pohtivat syyskuun lopulla Göteborgissa EU:n taisteluosastojen kehittämistä. Puolustusministeri Jyri Häkämiehen mukaan rahakysymykset ja poliittiset erimielisyydet ovat toistaiseksi estäneet taisteluosastojen käytön.
Häkämies näkee taisteluosastoilla uudenlaisen roolin esimerkiksi suuren rauhanturvaoperaation valmiina reservijoukkona.Hänen mukaansa EU:n taisteluosastot ovat erinomaisella tolalla, mutta ongelmana on niiden käyttämättömyys.
- Käyttämättömyyden syyt eivät johdu joukoista, vaan päätöksiä tekevistä maista, Häkämies sanoo.
Häkämiehen mukaan joukkoja ei käytetä mm. taloudellisista syistä, lisäksi jotkut maat kokevat, että EU:n taistelujoukot toimivat päällekkäin niin maiden omien joukkojen kuin Nato-joukkojenkin kanssa.
- Sen takia on perusteltua - ja Suomi tukee Ruotsia tässä - että asiasta keskustellaan ja pyritään löytämään edistysaskeleita, Häkämies korostaa.
Vuosi sitten Suomi ja Ruotsi kannattivat taisteluosaston lähettämistä Tshadiin, mutta joutuivat EU:n erimielisyyksien vuoksi luopumaan hankkeesta.
- Suomi joutui silti rekrytoimaan tämän konseptin ulkopuolelta uusia joukkoja ja varustamaan ne, eli tavallaan tekemään päällekkäistä työtä, Häkämies harmittelee.
Häkämiehen mukaan Ruotsi haluaa Göteborgin kokouksessa EU:n puheenjohtajana käydä keskustelua unionin nopean toiminnan konseptin kehittämisestä. Häkämies toivoo erimielisyyksien ratkaisemista ja näkee taisteluosastoilla myös uudenlaisen roolin.
- Avainkysymys on se, että kun tarvitaan hyvin nopeaa apua, päätöksenteon esteet, myös poliittiset esteet, pystytään purkamaan. Lisäksi arvioidaan varmasti sitä, voidaanko nopean toiminnan joukkoja käyttää reservinä: johonkin kriisinhallintaoperaatioon kootaan joukko vapaaehtoisista maista. Tämä EU:n nopean toiminnan joukko olisi reservinä olemassa, jos apua tarvitaan. Tämä olisi jo sellaisenaan edistysaskel, Häkämies linjaa.
