Afganistanista palaavia ruotsalaissotilaita odottavat kotimaassa ryhmäpalaverit ja henkilökohtaiset keskustelut, joissa käydään läpi komennuksen taisteluita ja vaaratilanteita.

Puolen vuoden komennuksella ollut ruotsalaisjoukko on joutunut useammin hyökkäyksen kohteeksi kuin mikään aikaisempi ryhmä. Ruotsalaissotilaiden läheisyydessä on räjähtänyt 25 omatekoista pommia ja 18 kertaa ruotsalaisia on tulitettu.

Puolustusvoimat arvioikin, että kotimaahan tällä viikolla palaavat sotilaat tarvitsevat normaalia enemmän kriisiapua.

- Teemme psykologisen kartoituksen saadaksemme selville kotiinpalaajien henkisen kunnon, sanoi puolustusvoimien psykologi Niklas Wisen.

 

Nato ei voi ainakaan tällä hetkellä vetäytyä Afganistanista, arvioi juuri alueelta palannut operaatiopäällikkö, kenraalimajuri Arto Räty.

Räty pitää Afganistanin tilannetta vaikeana. Hänen mukaansa Afganistanissa pitäisi entistä enemmän panostaa turvallisuusviranomaisten koulutukseen ja päivittäiseen opastamiseen.

- Jos nyt lähdetään pois, niin syntyy tyhjiö, joka varmasti täytyy talebaneilla ja muilla organisaatioilla, Räty sanoo.

Suomalaisten hän katsoo onnistuneen erinomaisesti, mutta ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että operaatiossa tulisi lisätappioita myös suomalaisille.

Ruotsin valtiopäivät päätti torstaina 500 sotilaan pitämisestä Afganistanissa. Parlametti asetti joukon enimmäiskoon 855:een, mutta ainakin vielä ensi vuonna on tavoitteena jatkaa operaatiota nykyisin sotilasvoimin.

Uutistoimisto TT:n mukaan kuusi puoluetta seitsemästä äänesti, että ruotsalaisturvaajat voivat jatkaa Afganistanissa vielä vuoden. Vetäytymistä ajava vasemmistopuolue äänesti vastaan.

Seuraavan kerran valtiopäivät pui joukkojen kokotarvetta vuoden päästä. Sosiaalidemokraattien ja ympäristöpuolueen mukaan siihen mennessä on tehtävä selvitys, pitäisikö Ruotsin vetäytyä.

Ruotsin puolustusvoimat oli toivonut, että vahvuutta lisättäisiin ensi vuonna. Ulkoministeri Carl Bildt kuitenkin totesi viime kuussa, että Ruotsi selviää Pohjois-Afganistanissa nykyisellä tasolla.

Afganistanissa olevat suomalaiset palvelevat Ruotsin johtamassa ISAF-joukko-osastossa.

Ruotsissa on herännyt keskustelu maan Afganistan-joukon lääkintähuollosta. Joukon päälääkärin mukaan lääkintäjoukon valmius huolehtia vakavavasti haavoittuneista on puutteellinen. Päälääkäri Tomas Arvidsson sanoo Ruotsin radion haastattelussa, että riittävän valmiuden ylläpitämiseksi ruotsalaisessa kenttäsairaalassa pitäisi olla aina paikalla sekä kirurgi että narkoosilääkäri. Nämä virat ovat kuitenkin olleet pitkään täyttämättä.

Afgaanitulkki kuoli ja viisi ruotsalaissotilasta haavoittui viime viikolla pommi-iskussa lähellä Mazar-i-Sharifin kaupunkia. Kaksi vakavimmin haavoittunutta on toimitettu jatkohoitoon Ruotsiin. Ruotsin armeijan pääesikunnan mukaan lääkintähuolto Afganistanissa on riittävää, koska haavoittuneet voidaan toimittaa melko lähellä siaitsevaan hyvin varustettuun saksalaiseen kenttäsairaalaan. Ruotsin Afganistan-pataljoonaan kuuluu myös noin sadan miehen suomalainen osasto.