Tshad ei halua YK:n jatkavan MINURCAT-kriisinhallintaoperaatiota maassa maaliskuun jälkeen. Operaatiossa palvelee noin 80 suomalaista rauhanturvaajaa.

- Olemme virallisesti ilmoittaneet YK:n pääsihteerin erityislähettiläälle toiveestamme, että MINURCATin mandaattia ei jatketa, sanoi Tshadin presidentin edustaja Oky Dagache.

Suomen Tshad-operaatio siirtyi EU:lta YK:n johtamaksi viime vuoden maaliskuussa. Samalla suomalaisten rauhanturvaajien määrä kasvatettiin 60:stä 80:een. Mandaatin kesto on yksi vuosi, ja YK-käytännön mukaan sitä on mahdollista jatkaa vuosittain.

Puolustusvoimien mukaan operaation päätehtävät ovat tshadilaispoliisien kouluttaminen turvallisuustilanteen parantamiseksi, ihmisoikeustilanteen tarkkailu ja alueellisen turvallisuustilanteen tukeminen.

Suomi valmistautuu päättämään avustuspanoksensa merkittävästä lisäämisestä, jopa tuplaamisesta, Afganistanin ISAF-operaatiossa. Samaan aikaan olosuhteet suomalaisjoukkojen toiminta-alueella ovat muuttumassa. Muutoksen syynä on uusien yhdysvaltalaisten sotilaiden tulo Pohjois-Afganistaniin, jossa on entuudestaan suomalaisten lisäksi kriisinhallintajoukkoja muun muassa Norjasta, Ruotsista ja Saksasta.

Suomen ulkopolitiikan johto arvioi mahdollisuutta lisätä Afganistanissa joukkojen lisäksi kouluttajien, siviiliasiantuntijoiden ja kehitysavun määrää. Yhden muotoilun mukaan tavoitteena on "lisätä Suomen avun vaikuttavuutta".

Linjauksia on tarkoitus tehdä presidentin ja hallituksen kesken ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa eli utvassa ensi perjantaina, jotta niistä voisi ilmoittaa kansainvälisessä Afganistan-kokouksessa Lontoossa seuraavalla viikolla.

Utvan kokouksesta odotetaan muitakin linjauksia sotilaallista kriisinhallintaa koskien.

Lähes 90 prosenttia Porin Prikaatin kansainvälisessä valmiusjoukkokoulutuksessa olevista varusmiehistä on halukkaita palvelemaan rauhanturvaajana pian varusmiespalveluksen jälkeen. Porin Prikaati selvitti varusmiesten kiinnostusta kriisinhallintatehtäviin kyselyllä vuodenvaihteessa. Porin Prikaatin kansainvälisessä valmiusjoukkokoulutuksessa annetaan kotimaan puolustukseen tarvittavien taitojen lisäksi erikoiskoulutusta vaativiin kriisinhallintatehtäviin.

Ensi kesänä valmiusjoukkokoulutuksensa päättävien varusmiesten rekrytoinnista kansainvälisiin tehtäviin ei vielä ole varmuutta. Suomen osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin jatkuu kuitenkin nykyisten päätösten perusteella entisellään Afganistanissa ja Tshadissa, joten henkilöstötarve näihin operaatioihin säilyy entisellään. Nämä operaatiot olivat myös varusmiehille suunnatun kyselyn halutuimpia.

Porin Prikaatin komentajan, eversti Eero Pyötsiän mukaan on positiivista, että nuorilta löytyy kiinnostusta palvelukseen ulkomailla, vaikka se ei juuri vähennä tarvetta reservistä rekrytoitaville rauhanturvaajille.

- Tarvitsemme edelleen myös kokeneita reserviläisiä kriisinhallintatehtäviin. Ideaalitilanteessa kriisinhallintajoukossa yhdistyvät mielestäni erikoiskoulutuksen saanut, toimintakykyinen, hyvän fyysisen kunnon omaava nuori joukko, jota tasapainottavat reserviläisten tuoma oman alan ammattitaito sekä elämänkokemus.
 
Tähän asti varusmiesaikanaan valmiusjoukkokoulutuksen saaneet nuoret ovat osoittaneet osaamistaan jo muun muassa Afganistanissa, Tshadissa ja Kosovossa.

Maavoimat antaa tykistön erikoiskoulutusta 30 ulkomaalaiselle sotilaalle Tykistöprikaatissa. Koulutukseen osallistuu Iso-Britannian, Norjan ja Saksan sotilaita, jotka koulutuksensa jälkeen lähtevät tukemaan Afganistanissa tapahtuvaa Afganistanin kansallisarmeijan (ANA) koulutusta.

Koulutus perustuu suomalaisten erityisosaamiseen neuvostovalmisteisen 122 H63 -tykistökaluston käsittelyssä ja ammunnassa. Koulutuksessa annetaan perusteet kenttätykistön tuliasematoiminnasta.

Sotilaiden kouluttaminen on osa kriisinhallintaoperaatio ISAF:n OMLT- ohjelmaa (Operational Mentoring and Liaison Team), jonka tavoitteena on Afganistanin turvallisuusrakenteiden pysyvä kehittyminen maan vakauden parantamiseksi. Afganistanin oman armeijan koulutuksella pyritään yhtenäistämään ANA:n toimintatapoja vastaamaan ISAF-operaatioon osallistuvien maiden joukkojen ja sotilaiden toimintatapoja. Koulutustapahtumat vahvistavat maiden välistä yhteistoimintaa erityisesti kriisinhallinnan alalla.
 
OMLT- koulutus aloitettiin Suomessa elokuussa 2008 ja toteutetaan nyt viidettä kertaa.