Hölkkäri On Web

Liity jäseneksi

Tällä palstalla HOW aloitti vuonna 1996. Juttuvinkkejä tai valmiita juttuja Uutisiin voit lähettää
sähköpostilla toimitus(a)holkkari.fi

ISAF imee talebaneja puoleensa kuin magneetti

Kansanedustaja ja Afrikan "rauhan freelancer" Pekka Haavisto näkee pelkästään hyvänä asiana, että Suomessa käydään julkista keskustelua Afganistanissa meneillään olevan operaation mielekkyydestä. Hän kuitenkin muistuttaa, että suomalaisten on annettava kaikissa tilanteissa täysi tuki olemassa oleville operaatioille.

– Olen itse Afganistanin suhteen pitkälti samoilla linjoilla kuin entinen puolustusvoimain komentaja Gustav Hägglund eli se alkaa olla ammattisotilaan ympäristö. Henkilökohtaisesti en usko, että Afganistania pystytään rauhoittamaan sotilaallista läsnäoloa laajentamalla. Naapurimaa Pakistan tuottaa uusia ongelmia sitä mukaan, kuin vanhoja katkaistaan.

Tehtävä on liian laaja samoin kuin viholliskuva. Haaviston kokemuksen mukaan Isaf-organisaatio imee organisaationa puoleensa talebania kuin magneetti.

– Paikalliset ihmiset ovat sitä mieltä, että Isaf tuo väkivallan mukanaan. Kun talebanit hyökkäävät sotilaita vastaan, jää tavallinen afganistanilainen turhan usein siihen väliin.
Afganistanissa on myös paljon paikallisia talebaneja, jotka elävät omassa ikiaikaisessa uskonnollisessa järjestyksessään. He eivät tiedä mitään mistään kaksoistorneista, eivätkä näin ollen ole myöskään linkittyneet kansainväliseen terrorismiin. Afganistanissa jos missä työn on lähdettävä liikkeelle paikallistasolta, Haavisto pohtii Rauhanturvaaja-lehdelle antamassaan haastattelussa.

Lehden haastattelussa paljastuu sekin, että Haavisto ei sulje pois sellaistakaan mahdollisuutta, että Somalia voisi olla jossain vaiheessa sopiva paikka myös suomalaiselle rauhanturvaosaamiselle.
– Olin Darfurin operaation vahvistamisvaiheessa sitä mieltä, että Suomenkin olisi pitänyt tarjota sinne joukkoja. En ole ollenkaan varma siitä, että Sudan olisi lähtenyt vastustamaan Suomen tuloa mukaan operaatioon.

Visuri: Yhdysvallat vajoaa suohon

Tutkija, VTT ja Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Pekka Visuri tuo Rauhanturvaaja-lehdessä esiin sen, mitä ei hevin länsimaissa suvaita sanoa. Nimittäin USA:n terrorismin vastainen sota maksaa maalle "maltaita".

- Vajaan vuosikymmenen aikana sotamenoihin on käytetty pyöreästi 1 000 miljardia dollaria. Siitä suurin osa on kulunut Irakissa, joka liitettiin vuonna 2003 osaksi ”terrorismin vastaista sotaa” riippumatta siitä, ettei Saddam Husseinia voitu mitenkään yhdistää vuoden 2001 iskuihin. Tosiasia kuitenkin on, että amerikkalaissotilaita on Irakissa kuollut 4 380 ja pahasti haavoittunut noin 30 000, puhumattakaan liittolaisten ja paikallisten tappioista.

Osama bin Laden pakotettiin siirtämään tukialueensa Afganistanista Pakistanin puolelle, mutta Naton johtaman liittokunnan sotilaita on siellä kuollut noin 1 600, samalla kun kapinalliset ovat saaneet hallintaansa yhä lisää alueita. Ulkomaalaisia sotilaita on nyt Afganistanissa 113 000 vastassaan 100 al-Qaidan sissiä amerikkalaisten tiedustelulähteiden arvion mukaan. Pakistanin puolella on lisäksi muutama sata al-Qaidan jäseniä. Kaikkiaan al-Qaidan vaikutuspiirissä Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa arvioidaan olevan hieman yli 2 000 taistelijaa, toteaa Visuri artikkelissaan.

Maailman epäsymmetrisin sota

Pekka Visurin mukaan Yhdysvallat pitää aseissa 1,4 miljoonaa sotilasta ja saman verran reservejä sekä tukitehtävissä 700 000 siviiliä ja kymmeniä tuhansia vartiomiehiä ”contractoreina”. Heitä tarvitaan lähinnä 800 sotilastukikohdan turvaamiseen. Lisäksi terroristijahtiin osallistuu tiedusteluorganisaatioissa 100 000 siviiliä. Voimasuhteet al-Qaidaan vastaan ovat 666:1, joten kyseessä lienee maailmanhistorian epäsymmetrisin sota.

- Vuotuiset kustannukset Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuden ylläpitämiseksi kohoavat noin 900 miljardiin dollariin. Se merkitsee noin kuutta prosenttia BKT:sta ja puolta koko maailman vastaavista kustannuksista, vaikka Yhdysvaltojen tuotanto kattaa vain 20 prosenttia ja väkiluku viisi prosenttia  maailmanmittakaavassa. Mikään maa ei halua ryhtyä amerikkalaisten kanssa kilpavarusteluun, vaan kilpailijat seuraavat supervallan vajoamista sotiensa suohon, kirjoittaa Visuri pian ilmestyvässä Rauhanturvaaja-lehdessä.

Stubb vierailee myös Camp Villessä

Ulkoministeri Alexander Stubb vierailee Bosnia-Hertsegovinassa, Makedoniassa, Kosovossa, Serbiassa ja Kroatiassa 1.- 4. helmikuuta. Ministerin vierailuohjelmaan kuuluvat muun muassa tapaamiset vierailumaiden hallitusten ja alueella toimivien kansainvälisten järjestöjen ja kriisinhallintaoperaatioiden edustajien kanssa. Kosovossa ministeri tutustuu myös Suomen kriisinhallintajoukkojen toimintaan.

Kyseessä on ulkoministeri Stubbin ensimmäinen vierailu Länsi-Balkanin alueella. Keskustelujen aiheita ovat muun muassa alueen EU-integraatio, kriisinhallinta ja ajankohtaiset alueelliset kysymykset, kuten Kosovon tilanne. Ministeri myös pitää Sarajevossa EU-aiheisen puheen.

ISAF supistuu ensi vuonna

Afganistanin kansallisille joukoille kaavaillaan entistä suurempaa vastuuta maan turvallisuudesta. Maan omille joukoille halutaan siirtää päävastuu turvallisuudesta joissakin maakunnissa jo ensi vuoden alkupuoleen mennessä. Samalla ulkomaisten ISAF-joukkojen roolin on tarkoitus vähitellen pienetä.

Uutistoimisto Reutersin saamien tietojen mukaan asiasta kerrotaan Afganistanin tulevaisuutta käsittelevän julkilausuman luonnoksessa.Julkilausuma on tarkoitus julkaista Lontoon kansainvälisessä konferenssissa ensi viikolla. Prosessi on tarkoitus aloittaa jo tänä vuonna.

Julkilausumassa painotetaan pyrkimyksiä saada mm. talebanit luopumaan aseistaan. Tämän edesauttamiseksi Afganistanin halutaan luovan yhteyksiä taistelijoihin. Lisäksi kansainväliset lahjoittajat sitoutuvat ohjaamaan aiempaa suuremman osan avustuksista Afganistanin hallituksen kautta. Maalle luvataan myös velkahelpotuksia.

Haitissa pärjätään ilman suomalaisia?

Haitiin halutaan kriisinhallintajoukkoja myös Suomesta. Pyyntöä osallistua järjestyksen valvontaan maanjäristyksen murskaamassa valtiossa on jo valmisteltu, ja sitä yritetään edistää nopeasti, arvioivat Helsingin Sanomien lähteet perjantaina.

Poliittisia päätöksiä mahdollisuudesta lähettää suomalaisia sotilaita Haitiin ei kuitenkaan ole vielä edes valmisteltu.Presidentti ja hallitus keskustelivat ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa perjantaina Afganistanin ohessa Haitin humanitaarisesta katastrofista vain yleisellä tasolla.

Suomi osallistui torstaina YK:n kokoukseen New Yorkissa, jossa haettiin vahvistuksia kriisinhallintajoukkoihin Haitissa. Virallista pyyntöä osallistua Haitin operaatioon ei ole Suomelle esitetty. YK:n menettelytavat edellyttävät virallista pyyntöä tietyistä joukoista määrineen ja mahdollisuuksineen

Epävirallisia keskusteluja on jo käyty siitä, millaisilla joukoilla Suomi voisi olla mukana YK:n johtamassa MINUSTAH-operaatiossa. Ensi vaiheessa Haitiin haettiin järjestyksen ylläpitämiseksi lisää puolisotilaallisia poliisivoimia, joita on Ranskalla ja Italialla, mutta ei Suomella.

Torstaina kokouksessa nostettiin esille erityinen tarve lähettää Haitiin sellaisia pioneeri- ja rakennuskomppanioita, joilla Suomi on aiemminkin osallistunut YK:n operaatioihin. Suomalaiset ovat kunnostautuneet näissä tehtävissä esimerkiksi Kroatiassa, Bosniassa ja Libanonissa. 

YK:n halu lähettää alueelle YK-sotilaita rakennustehtäviin johtuu siitä, että YK:lle on halvempaa osoittaa rakennusmiessotilaita kuin ostaa sama palvelu siviilitoimijoilta.

Seuraavat artikkelit

  1. ISAF imee talebaneja puoleensa kuin magneetti
  2. Visuri: Yhdysvallat vajoaa suohon
  3. Stubb vierailee myös Camp Villessä
  4. ISAF supistuu ensi vuonna
  5. Haitissa pärjätään ilman suomalaisia?

Viimeisimmät HOWtiset